Hävikkiviikon teemakirjoitus: omena-ahdistus

Maailma kärsii ilmastoahdistuksesta. Oman ilmastoahdistukseni alalaji on omena-ahdistus. Omena-ahdistus on pahimmillaan näin syyskuussa, kun omenat putoavat maahan ja märkänevät ylipitkän nurmikon sekaan. Nurmikon, jota ei voi ajaa, koska siellä on liian paljon omenoita.

Omena1

Ihmiset ympärillä puhuvat ruokahävikistä ja sen välttämisestä, ja minä tiedän, että kirjoittamista viisaampaa olisi käydä kärräämässä omenaylituotantoa metsään tai pikemminkin metsään tehtyyn kuoppaan, jotta seuraavat puista tippuvat omenat säilyisivät puhtaampina eikä muumiotauti lisääntyisi. Silloin niitä olisi helpompi tarjota mahdollisille hakijoillekin. Tai hakija voisi kokeilla omenoiden keräämistä ihan suoraan puustakin, jos sinne puun alle mahtuisi kävelemään.

Asun talossa, jonka pihapiiriin isoisäni äiti istutti monta omenapuuta. Nuo vanhat omenapuut tuottavat vuodesta toiseen paljon omenoita. Omenoita, jotka eivät ole erityisen kauniita. Eivät erityisen suuria. Eivät erityisen puhtaita. Mutta niistä saa tosi hyvää hilloa.

Kun on hyvä omenavuosi, saamme puista omenoita omiksi tarpeiksi ja niin paljon ylikin, että omenaa jää väistämättä käyttämättä. Välillä on ollut vuosia, kun olen käyttänyt tuntikausia omenapuiden alusia puhdistaen, mutta en ole ehtinyt tehdä omenoista juuri mitään, kun kaikki aika ja voimat ovat menneet omenoita kerätessä ja pilaantuneita pois kärrätessä.

omena-ahdistus

Jos joku meillä käy hakemassa omenoita, yritän muistaa kehottaa häntä kyselemään omenoita seuraavanakin vuotena. Vaan todella harvoin kukaan kysyy.

Joskus joku kehotti kaatamaan omenapuut, jos niistä tulee liikaa omenoita. Ettei sitä häpeällistä ylituotantoa syntyisi. Vaan kun ylituotantoa ei tule aivan joka vuosi. On vuosia, kun meiltä on kerätty hyvälaatuista omenaa banaanilaatikoittain. On vuosia, jolloin omenoiden laatu on vähän sieltä tännepäin. On myös ollut vuosi, jolloin kirjoitin päiväkirjamerkinnän: ”Jaoimme kolmestaan kolmanneksen omenaa.” Satovaihtelut ovat siis todella suuria.

Yleensä sattuu niin, että jos meillä on hyvä omenasato, myös muilla lähialueen asukkailla on hyvä omenasato. Silloin omenoita riittää alueella niin, että niitä ei juuri kysellä. Kyselijöitä riittää lähinnä katovuosina.

Uskon, että omena-ahdistusta on toisenlaistakin. Eihän kaikilla ole omenapuita tai edes tuttavia, joilla olisi omenoita. Toisilla olisi aikaa ja tarmoa hillon tekoon, mutta ei kohtuuhintaisia omenoita.

Miten saisimme omena-ahdistuksesta kärsivät omenapuunomistajat löytämään omenoita kaipaavia ihmisiä? Olisitko valmis lähtemään omenaretkelle? Pakkaamaan takakonttiin tyhjiä laatikoita, ämpäreitä ja kasseja? Tekemään kotimaanmatkan, keräämään takakontin täyteen omppuja ja viemään niitä sinne, missä omenoita ei ole?

Omenawarkaus_logo

Omenakollektiivi ja laillinen omenawarkaus!

14.9.2019 vietetään Varkaudessa Omenawarkaus-tapahtumaa, jossa on monenlaista omena-aiheista aktiviteettia sekä tietenkin omenavarkaissa käymistä!

Pieni ryhmä Varkautelaisia mietti Varkauden museoiden ohjaaman Kortteerihankkeen yhteydessä kuinka kaupunkikuvaa voitaisiin elävöittää. Yksittäisiä aiheita ja ajatuksia syntyi useita. Lopulta ajauduttiin käsittelemään varkaus-sanan merkityksiä. Tuttu tapa kyseisessä kaupungissa.

Tässä vaiheessa mukaan pyörähti omena! Kukaan ei ole yhdistänyt vielä varkautta omenaan? Nyt se tehdään. Ja kun ollaan Vanha Varkaus-alueella, niin sitten sen täytyy olla Omenawarkaus.

Tästä lähti pyörimään eteenpäin innostus laillisiin omenawarkauksiin ja mukaan höyrähtänyt joukko otti tapahtuman järjestääkseen. Sittemmin mukaan on saatu muutama muukin virallisen ”laittomuuden” innoittamana. Syntyi anonyymi numeroilla esiintyvä joukko, jota nyt kutsutaan Omenakollektiiviksi.

Kollektiivin toiminta on esimerkillinen tapaus yhteisön voimasta järjestää yhteisöllistä hupia hyödyn siivittämänä. Tavoitteena olleet kaupunkikuvan elävöittäminen ja omenasadon hyödyntäminen toteutuvat lystikkäästi kaikkien pienimuotoisella osallistumisella.

Lue lisää:
Ruokahävikin vähentäminen on helppoa – 10 vinkkiä ja parhaat hävikkireseptit!
Kiertotalous Suomessa – edelläkävijyyttä ja kovia tavoitteita
Kestohedelmäpussi – stop turhille pikkupusseille!

Ruokahävikin vähentäminen on helppoa – 10 vinkkiä ja parhaat hävikkireseptit!

Ruokahävikin vähentäminen on helppoa

Ruokahävikin vähentäminen on taas ajankohtainen aihe, sillä tällä viikolla (9.-15.9.2019) vietetään jälleen valtakunnallista hävikkiviikkoa. Tämän vuoden kampanjan erityisenä teemana on ruokahävikin ilmastovaikutukset.

ruokahavikin vahentaminen.png

Tutkimusten mukaan ruokahävikkiä syntyy eniten yhden naisen taloudessa sekä lapsiperheissä. Ruokahävikin vähentäminen säästää niin rahaa kuin luontoa, nimittäin Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin jopa 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa eli noin sadan euron arvosta per henkilö. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa. Ruokahävikin aiheuttama hiilijalanjälki on siis valtava.

Oman ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa alentaa ruoan ympäristövaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Lisäksi turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Päästöjä syntyy myös ruuan kuljettamisesta ja valmistamisesta. Jos ruoka päätyy hävikkiin, tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan.

ruokahavikki.png

Miten vähentää ruokahävikkiä kotona?

Omaan biojätteen kertymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruoasta. Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, kiireestä ja tiedon puutteesta. Tähteitä ei osata hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä.

Ruokahävikin vähentämiseen on monia hyviä tapoja. Tärkeintä olisi löytää itselle sopivat keinot, joita tulee myös noudatettua. Muutamia tapoja vähentää ruokahävikkiä ovat esimerkiksi:
• suunnittele valmis ruokalista joka viikolle ja välttää heräteostoksia
katso jääkaappiin ennen kauppaan lähtöä ja osta vain tarpeellisia tuotteita
• jos valmistat suuria määriä ruokaa kerralla, pakasta ne ja sulata aina tarpeellinen määrä kerralla
• ota ylijäänyt ruoka seuraavana päivänä evääksi töihin tai jatkojalosta siitä uusi ruoka
• valmista viikoittain ”jääkaapinjämäruoka”
seuraa liha- ja kalatuotteiden parasta ennen-päiväyksiä ja pakasta ne elintarvikkeet, joita et ehdi ajoissa käyttää. Myös kypsentämällä tuotteet, voit pidentää käyttöaikaa muutamalla päivällä.
sijoita tuotteet jääkaappiin parasta ennen-päiväysten mukaan. Lähimmäs ne tuotteet, jotka tulee käyttää ensin ja taaemmaksi ne tuotteet, joissa säilyvyys on pidempi
• osta ravintoloiden ja kauppojen hävikkiruokaa ResQ-sovelluksen avulla
• osta hävikkivaarassa olevia Fiksu ruoka -verkkokaupasta
• Käytä kauppakassi-palvelua, ja vältät turhat heräteostokset

ruokahavikki hedelmat

Entä sitten herkästi pilaantuvat maitotuotteet, leivät ja kasvikset?

Käytä päiväysmaidot iltapalalla smoothieen, riisipuuroon, pannukakkuun tai vaikkapa suklaapuuroon. Hedelmät ja marjat voit myös lisätä smoothien joukkoon tai niistä voi pienellä vaivalla tehdä hedelmäsalaatin tai kiisselin. Leivät voit pakastaa tai kuivata ennen homehtumista. Perinteinen pullavanukas tai köyhät ritarit syntyvät nopeasti kuivuneista leivistä ja pullista.

Kasviksista voit valmistaa esimerkiksi pastan, kasvissosekeiton, munakkaan tai wokin. Sovella rohkeasti reseptejä sen mukaan mitä kaapista löytyy tai keksi aivan omia. Vain mielikuvitus on rajana!

Osallistu sinäkin hävikkiviikkoon ja kerro meille kommenteissa paras reseptisi hävikkiruoan hyödyntämiseen. Somessa voit osallistua hävikkiviikko-kampanjaan hashtagilla #hävikkiviikko

Lue lisää:
Pyykinpesu ei ole enää hengenvaarallista, eikä edes kovaa työtä
Seitsemän syytä käyttää kestovaippoja
Muovipusseja et tarvitse mihinkään!

Ruokahävikki haittaa! – lue vinkit hävikin pienentämiseen kotona

Ruokahävikki haittaa! – lue vinkit hävikin pienentämiseen kotona

Ruokahävikki ei ole mikään pikkujuttu. YK:n mukaan kaikki maailman nälkäänäkevät ihmiset saisi ruokittua, jos ruokahävikkiä saataisi vähennettyä edes neljäsosalla.

Juha Ketolan, Katleena Kortesuon ja Mikko Sairasen (2018) kirjoittama Älä syötä ruokahukkaa on uutuuskirja ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Kirjasta löytyy paljon hyviä vinkkejä kotitalouksien ruokahävikin määrän pienentämisen.

Hukkaamamme ruoka on kerätty, kasvatettu tai teurastettu, sitten säilytetty, kuljetettu tehtaalle, käsitelty, pakattu, kuljetettu kauppaan, hyllytetty, ostettu ja lopulta kuljetettu jääkaappiin. Pahimmassa tapauksessa kaiken tämän jälkeen ruoka lentää roskikseen (jospa nyt edes biojätteen keräykseen), ja kaikki tämä valtava työ on tehty täysin turhaan.

Karkeasti jaotellen ruokahävikkiä voi ehkäistä kahdella tavalla: ennaltaehkäisemällä ja pelastamalla. Ennaltaehkäisemällä vähennetään vahinkoja ja pelastamalla yritetään tehdä viime hetken toimenpiteet silloin, kun vahinko on jo tapahtunut tai se on tapahtumassa.

ruokahavikki

Vanhat neuvot romukoppaan – käy kaupassa vaikka joka päivä

Meille on opetettu, että kaupassa pitää käydä harvoin ja on hyvä suunnitella viikon ruokaostokset etukäteen, jottei tule heräteostoksia. Toisaalta tämä toimintapa aiheuttaa helposti ruokahävikkiä, koska silloin ruoat saattavat maata jääkaapissa 5-7 päivää. Sen jälkeen ei tarvita suurta poikkeusta arkirutiiniin, kun ruokien syömiseen tuleekin viive ja ne menvät pilalle.

Kun kaupassa käy päivittäin tai lähes päivittäin, se helpottaa suunnittelua ja suunnitelmaa voi myös tarkistaa jatkuvasti.

Ostamalla pieniä määriä ja usein, se vähentää omaa hävikkiä ja tekee samalla myös ympäristötekoja kaupassa. Kerran viikossa kaupassa käyvän täytyy tarkistaa päivämäärät ja kaivella tuoreimpia tuotteita perimmäisistä nurkistä. Silloin ne tuotteet, joissa päiväys on lähempänä, jäävät kaupan hyllylle pilaantumaan. Kun ostokset syö heti tai seuraavana päivänä, ei joudu penkomaan paketteja vaan kaikki käy.

Tiheän kaupassakäynnin etuja on myös se, ettei kerralla tule valtavaa määrää ostoksia. Kauppareissuihin ei siis välttämättä tarvitse autoa, vaan sinne voi mennä kävellen tai vaikka pyöräillen. Toki tilanne on erilainen esimerkiksi harvaan asutulla maaseudulla, jossa lähimpään kauppaan voi olla pitkä matka.

ruokahavikki

Miten toimia kaupassa?

Ruokakaupassa asioidessa pitäisi olla selvillä neljä asiaa: talouden kuluttama ruokamäärä päivässä, ostetut ruoan säilyvyys, yleensä ostettu ruoan määrä ja kotona valmiiksi oleva ruoka.

Perheissä, jossa on teini-ikäisiä lapsia, on joskus hyvinkin vaikea arvioida ruoan menekkiä. Teini ei välttämättä tulekaan kotiin syömään tai hän tulee viiden nälkäisen kaverinsa kanssa.

Jos ruokaa jää syömättä, voi sen syödä seuraavana päivänä. Tällöin etuna on se, ettei olekaan ostanut koko viikon ruokia kerralla, vaan seuraavan päivän kauppareissun voi jättää väliin.

Yllättävän suureen ruokakulutukseen voi taas varautua kohtuullisen kokoisella ruokavarastolla, joka koostuu pitkään säilyvistä kuivatuotteista ja pakasteista. Jos ruokavarasto on suuri, todennäköisyys ruoan vanhenemiseenkin on suuri pitkästä säilyvyydestä huolimatta. Hätävararuokaakin siis voi varata vaikka vain yhteen syöntikertaan, sillä uuden varaston voi ostaa heti seuraavalla kauppareissulla.

Lue lisää vinkkejä Älä syötä ruokahukkaa -kirjasta ja jaa meille parhaat omat vinkkisi!

Lue lisää:

T-paidan uusi elämä

Tee itse kestopussi helpolla ohjeella!

Kestotalouspaperi – Kaunis ja kestävä vaihtoehto talouspaperille!