Kankainen kestotamponi – jippii vai yök?

Kankainen kestotamponi – jippii vai yök?

Kankainen kestotamponi, mitä ihmettä? Vaihtoehtoja testaamiseen on kaksi: ostaa kaupasta tai tehdä kotona. Myös lopputuloksia voi olla kaksi – ihan hirveä tai ihan mahtava!

Vaihtoehto 1: Osta kestotamponi

Löysin Imse Vimse verkkokaupasta ihanan värisiä tamponeja, joita tilasin kokeiluun heti kaikkia kokoja. Etsystä hankin muutaman virkatun kestotamponin.

Ensisilmäyksellä Imse Vimsen flanelliset tamponit hurmasivat! Ne tulivat kauniissa sukkahousukotelon muotoisessa laatikossa, joka avattiin kuin ylellinen sikarilaatikko. Etsyn liettualainen myyjä oli pakannut puolestaan tamponit kauniiseen pahvilaatikkoon, jonka ympärillä oli kiiltävä satiininauha ja kaunis rusetti; tämä oli kuin pieni korurasia, jossa silkkipaperin sisällä oli 100% puuvillasta virkatut tamponit.

Imse Vimsen tamponit ovat suikaleita, jotka rullataan kuin sideharsorulla, mutta jotka toki ovat pienempiä ja sirompia. Ilahduin kovasti, kun nämä olivat paljon pienempiä, mitä verkkokaupan kuvassa näytti! Virkatut tamponit olivat jopa vielä sirompia ja pienempiä, ja puristuivat asetusta varten kasaan kuin pesusieni. Virkatut olivat matalampia kooltaan kuin flanelliset, ja ne sai rullattua suklaarusinan kokoiseksi. Kun narun kiersi pari kertaa tamponin ympäri, lopputuloksena oli kuin pieni luoti. Asettaessa rulla tuntui vähän hajoavan sormissa, mutta se johtuikin itse asiassa tamponin puristumisesta kokoon, ja nämä oli todella helppo saada aivan perille asti tukevasti. Kun tamponin veti ulos, rulla oli ihan tasainen ja koossa. Jopa ihan alussa, kun flanellitamponeille vuoto oli liian kuivaa, virkatut tamponit sai sisään ihan pientäkin tiputtelua keräämään.

kestotamponi

Erilaisia kestotamponeja.

Isoimmalla kangastamponilla oli sama vaihtoväli kuin kupilla; toki jos on niukempi vuoto, tulee tamponit vaihtaa silti 4-6h välein. Virkattuja tamponeja sai rullattua pienen supon kokoiseksi kaksi tai kolmekin kerrallaan, joten imukykyä sai sillä tavalla lisättyä reilusti ihan itse.

Aluksi en tajunnut, miksi tamponeissa olisi oltava poistolanka. Naru osoittautui tärkeäksi tamponin asettamisessa. Kun yläpään asetteli sisään, niin ilman narukiinnitystä tamponin juuressa koko rulla hajosi 99%:ssa yrityksistä. Senkin huomasin, että jos joutuu yrittämään useamman kerran laittaa tamponia sisään oikean suuntaisesti, kannattaa olla varalla ainakin yksi virkattu tamponi. Miksi? Koska flanellinen ei enää vaan mene. Ei. Kangas vetää koko kaiken seinämäliukasteen täysin totaalisen pois – ja sitten on suola-aavikko valmis. Auts. Tässä flanellitamponit hävisivät virkatuille, jotka menevät sisään liukkaasti kuin suppo.

Entä vaihto? Pääasiassa puhdasta, tiputtelematonta, vaivatonta, ja huolto vasta, kun itse valitsee tai tamponit alkavat olla loppu. Ei lattialle kaatunutta verta, ei kupin jälkeen tapahtuvaa vesihanan lorutusta, ei neljä kertaa huuhdeltavaa pyttyä, ettei veri tartu, eikä yhtä verisiä käsiä kuin kertakäyttöisillä.

Pesu oli helppoa: kun olin laittanut likaiset suoraan pieneen vaippapussiin, heitin ne vain suoraan pyykkikoneeseen kääntämällä pussin sisältä ulos koneen rummun sisällä. Pussi mukaan pyykkikoneeseen, 14min pikaohjelma viileällä vedellä, ja perään 60-asteinen ohjelma. Kone teki kaiken ja pyykki puhdistui! Näitähän ei ole niin hyvä säilytellä likaisena pitkään (max 3-5 pv), mutta nopean pikapesun jälkeen voi ehkä pestä muunkin pyykin kanssa. Pesupussi voisi olla toki hyvä, koska langat menevät ihan solmuun.

kestotamponi

Kestotamponit on kätevä sujauttaa pieneen pul-pussiin.

Vaihtoehto 2: Tee itse kestotamponi

Tein itse kotoa löytyvistä vaippamateriaaleista flanellitamponin näköisiä tamponeja. Mikä hyvä idea. Lopputulos: yök. Yök ja käyttökelvoton!

Tein koevedokset flanellista ja bambufleecestä; vaikka ne olivat lopulta saman kokoisia kuin merkkitamponit, niin loppupeleissä materiaalit ratkaisivat. Vaikka pidän itseäni hyvänä harrastelijaompelijana ja YouTubesta näitä ohjeita löytyi kaikenlaisiin, niin silti niitä kotona tehtyjä ei saanut vain survottua sisään. Ne tuntuivat valtavan kuivilta ja hiekkapaperimaisilta!

Kotona myös tein vahingossa kertakäyttöisen tamponin mittasuhteilla muutamia sellaisia, joiden pituus ylitti tuplasti sen, mitä olisi sopiva pituus, joka mahtuu sisälle. Vaikka niitä lyhensin ja madalsin, materiaali ei edelleenkään sopinut tamponiksi ja lähti sitten siteen imuksi.

Omatekemissä siis kannattaa antaa anteeksi paljonkin suunnittelu- ja materiaalivalintavirheitä. Jos pääsee testaamaan tyytyväisen käyttäjän suosittelemia ohuita, käyttötarkoitukseen sopivia materiaaleja, on helpompi tehdä itse vastaavia ja valita oikein tamponeihin sopiva materiaali. Tuotekehittelyn todellakin huomaa.
Virkatut tamponit testattuani virkkailin kotona kaikista löytämistäni 100% puuvillalangoista testiin eri kokoisia tamponeja, ja jos löytyy hyvä, näitä virkkaa vaikka koko kylälle yhdestä kerästä virkkuulankaa, 5-10min per tamponi.

Ylen Strömsö-ohjelmassa tamponi tehtiin leikkaamalla sopiva luonnonpesusienestä ja laittamalla läpi karhunlanka. Vessakäynnin yhteydessä tamponi otetaan ulos, pestään, väännetään kuivaksi ja laitetaan takaisin. Tätä testataan sitten jatkossa, jos uskalletaan!

Lue lisää:

Kokemuksia kestotalouspapereista – lue testikäyttäjien tuomiot!

Ruokahävikki haittaa! – lue vinkit hävikin pienentämiseen kotona

Tee itse kestopussi helpolla ohjeella!

Kokemuksia kestotalouspapereista – lue testikäyttäjien tuomiot!

Kokemuksia kestotalouspapereista

Monissa kodeissa käytetään kertakäyttöisiä talouspapereita muun muassa pyyhkimiseen, kuivaamiseen, niistämiseen ja lautasliinoina. Talouspaperi on siis arjen monipuolinen tuote. Hyvä uutinen on, että paperin voi korvata myös kestävällä ja pestävällä, ja samalla myös edullisemmalla, mukavammalla ja ekologisemmalla vaihtoehdolla. Ota siis sinäkin käyttöösi kestotalouspaperi!

Kestotalouspaperi on yleisnimi kaikenmoisille räteille, luutuille, liinoille ja pesulapuille. Järjestimme viidelle Kodin kestot ry:n jäsenelle mahdollisuuden kokeilla viittä erilaista kestotalouspaperia: joustoforteisia Kuplis-imuliinoja, joustofroteisia pesulappuja, trikoisia pesulappua, kaksinkertaisia kestoarkkeja sekä trikoisia nenäliinoja. Seuraavassa testitulokset, olkaa hyvät!

kestotalouspaperi1

Testaaja Milla

Aikuinen ja kissa
Talouspaperin käyttötarkoitukset: Suun pyyhkiminen, pöytien kevyt pyyhkimen, kuivaaminen, kissan silmien pyyhkiminen. Kulutus 2 rullaa / kk.

Kuplis-imuliinat ovat aivan huippuja! Todella hyvä imukyky näissä!

Pieniä pesulappuja olen käyttänyt lasinalusina ja lautasen korvikkeina esimerkiksi pullalle tai keksille.

Käyttömukavuudelta parhaimmiksi ovat osoittautuneet ohuimmat trikooliinat, joilla on helppo pyyhkiä suu ja muutenkin tuntuvat käytössä käytännöllisimmiltä. IHANIA VÄREJÄ JA KUOSEJA! Ilahduttaa kahvi-/ruokahetkeä kun lautasen vierellä iloisen värinen liina!

Näitä käyttäessä huomasi, miten paljon on talouspaperia käyttänyt ”turhaan”. Tai siis kun se paperi on kertakäyttöinen. Koska kestotalouspaperi on isompi ja laadukkaampi kuin talouspaperi, pystyi samaa paperia käyttämään suun pyyhkimiseen koko päivän. Talouspaperiarkin heittää tottakai yhden käytön jälkeen roskiin, vaikkei siitä ole käyttänyt kuin pientä osaa.

Pari miinusta: Pesun jälkeen huomasin, että kaikki kankaat eivät olleet ”tasalaatuisia”. Eli siis kertiksen toisen puolen kangas kitistyi pesussa enemmän kuin toisen puolen kangas. Tämä oli ongelma kaikissa liinoissa, jotka oli tehty kahdesta eri kankaasta.

Olen aivan rakastunut näihin! En todellakaan aio palata talouspaperin suurkuluttajaksi enää, annoin jo kaikki kaapissa olleet talouspaperirullat kaverille. Tosi hyvä ja ekologinen idea!

dav

Testaaja Anna

Kaksi aikuista, 14-vuotias nuori sekä kaksi chincillaa.
Taouspaperin käyttötarkoitukset: Chincillojen välineiden puhdistaminen, pienet pyyhkimiset keittiössä, niistäminen, serviettinä. Kulutus 4 rullaa / kk.

Huomasin että minulle erityisesti lautasliinan kuosilla ja ulkonäöllä on iso merkitys. Pidin kahdesta kaksikerroksisesta kestoarkista ja olen käyttänyt niitä todella paljon lautasliinana. Aikuisen käytössä ne kestävät pitkäänkin. Pöydän pyyhkimiseen niissä ei kuitenkaan ole tarpeeksi imutehoa.

Siivouksessa olemme hyödyntäneet imuliinoja pintojen pyyhkimiseen ja kylpyhuoneen siistimiseen. Ne on olleet siinä toimivia, vaikkakin täydelliset liinat näihin tarkoituksiin on hieman pienemmän kokoisia.

Nenäliinoissa oli aluksi allergiselle outo tuoksu, joten niitä ei ollut miellyttävä käyttää. Mutta korostan, että olen hyvin tuoksuherkkä, joten tämä ei välttämättä ole kaikille ongelma ja tämähän riippuu paljon materiaalista. Nenäliinat voisivat myös makuuni olla hieman isomman kokoisia. Niissä materiaali on tärkeä ja olisin kaivannut vieläkin pehmeämpää materiaalia niihin.

kestotalouspaperia.jpeg

Testaaja Heini

Yksi aikuinen ja neljä lasta.
Talouspaperin käyttötarkoitukset: Kuivaaminen, niistäminen, käsien ja pintojen pyyhkiminen, siivoaminen, silmälasien pesemeinen. Kulutus 5-7 rullaa / kk.

Heti paketista otettaessa eniten huomiota herättivät ihanat kuosit jotka piristivät. Pari ohuinta ja ihaninta meinasi jo kadota tyttöjen leikkeihin heppojen suojiksi ennen kuin edes ehtivät käyttöön.

Yleisimmin käyttö vaihteli tavallisesta pöydän pyyhkimisestä tai käsien puhdistuksesta rajumpaan pinttyneiden tahrojen hankaamiseen. Omaksi suosikikseni nousi Kuplis-imuliina.

Käsien pyyhkimiseen oli lapsille helppoa tyrkätä kankainen liina tai kasvojen puhdistukseen pesulappu, ja etenkin useamman pesun jälkeen niiden imuteho alkaa olla kohdillaan.

Tämä oli hyödyllinen kokeilu ja näytti että kaikkeen ei tarvita kertakäyttövaihtoehtoa joten tavallisen talouspaperin käyttö onkin vähentynyt huomattavasti. Vanhoista pyyhkeitä on jo leikattu rättejä käyttöön! Tästä sai meille hyviä ideoita ja mahdollisia kestäviä lahjavinkkejä.

kestotalouspaperi

Testaaja Krista

Kaksi aikuista.
Talouspaperin käyttötarkoitukset: Hedelmien ja vihannesten kuivaaminen, tofun kuivattaminen, niistäminen, pintojen pyyhkiminen. Kulutus 2-3 rullaa / vuosi.

Kuplis-imuliina: Kengistä kulkeutuu näin talvella eteiseen lunta ja likaa, jotka on ollut helppo pyyhkäistä pois tarpeeksi isolla liinalla. Muutenkin käytetty ahkerasti lattioiden pyyhkimiseen, kun esim. limua on kaatunut lattialle ja yhtenä iltana oli vielä oksennusrumba käynnissä. Kaikissa tilanteissa toimi hyvin.

Kuplis-pesulappu: Ihastuin tähän! Kuplis-pesulapulla lähti kivasti pinttynytkin lika ja oli omaan käteen juuri sopivan kokoinen. Meidän mikron kanssa olin kokenut ärsytyksen hetkiä, kun ei tuolla tiskirätillä meinannut lika lähteä. Mutta pesulappu toimi tässäkin tosi hyvin!

Trikoinen nenäliina: Putsasin meidän Moccamasterin, ja vesisäiliön sisään irtosi puhdistuksen aikana vähän möhnää. Olisin tämän aikaisemmin pyyhkäissyt pois talouspaperilla hygieniasyistä, mutta nyt pyyhin vesisäiliön sisäpinnan kestotalouspaperilla. Lisäksi tofupalojen kuivattamisessa nämä trikoopalaset korvasivat talouspaperin loistavasti.

Ainut, johon en lämmennyt, oli yksi kestoarkki, jonka toinen puoli oli trikookangasta ja toinen kangasta, joka tuntui hylkivän vettä. Ei siis toiminut tiskirättinä yhtä hyvin kuin nuo muut. Lisäksi trikoo-froteelapuille en keksinyt vielä käyttöä.

dav

Testaaja Tiina

Kaksi aikuista ja kaksi alle kouluikäistä lasta.
Talouspaperin käyttötarkoitukset: Tasojen kuivaaminen, ruuan jämien kerääminen, lasten naamojen pyyhkiminen. Kulutus 3 rullaa / kk.

Meillä oli jo ennestään yksi Kuplis-imuliina, joten tiedettiin etukäteen, että testipaketissa tulleet kolme imuliinaa olisi hyviä.

Trikooliinoille en ensin meinannut keksiä käyttötarkoitusta. Hoksasin sitten, että kun joudun töihin kuskata eväät ja lusikat/haarukat, niin kääräsen aterimet trikooarkkiin, ettei ne pyöri kassin pohjalla. Samalla säästän töissä käsipaperin. Samaan arkkiin pyyhkäsen suuni syönnin jälkeen ja kääräisen käytetyt aterimet, ettei ne taas pyöri kotimatkalla kassin pohjalla.

Pesulaput ovat myös jääneet vakikäyttöön. Pikkuisen kämmentä suuremmilla lapuilla on ollut mukava pyyhkäistä lasten suupielet ja kädet puhtaiksi. Lemppareita meillä on ollu näin talviaikaan trikoo/frotee-pesulaput.

Varsin vähälle käytölle on jääny kestonenäliinat, mutta se johtuu meidän onneksi siitä, että ollaan oltu terveinä. Mutta mitä parit kerrat on tullu omaa nenää pyyhittyä, niin miellyttävältä on tuntunut. Uskoisin, että kunnon räkätaudissa kestonenäliinat olis hellempiä iholle, eikä niistäminen käy
kipeetä.

Lue lisää:

Kestotalouspaperi – Kaunis ja kestävä vaihtoehto talouspaperille!

Kokemuksia kestovanulapuista

Tee itse kestopussi helpolla ohjeella!

Kokemuksia kestovanulapuista

Kokemuksia kestovanulapuista

Miten kestovanulaput eroavat kertakäyttöisistä vanulapuista? Onko niiden käyttö vaikeaa? Miten niitä pestään? Ovatko ne yhtä hyviä ja käteviä? Kaksi koekäyttäjää testasi Kodin kestot ry:n kestovanulappuja, joita voi ostaa täältä. Seuraavassa siis kokemuksia kestovanulapuista sekä samalla muutama kauneudenhoitovinkki. Lue ja kokeile itsekin!

Even testitulokset

Olen tykännyt kestovanulapuista kovasti. Sen lisäksi, että olen korvannut niillä kertakäyttöisiä, on ollut useitakin käytännön tilanteita joissa ne ovat paljon parempia.

Esimerkiksi:

  • Kuivasilmäiselle nämä ovat mainio apu, sillä silmiä tulee pyyhittyä usein. Pehmeät kangaslaput eivät ärsytä ihoa kuten paperi tai vanut, ja plussaa tulee siitäkin, että näitä voi olla valmiina kaikkien vaatteiden taskuissa – eikä haittaa vaikka unohtuu sinne pesun ajaksi.
  • Hankalan lian irrottamisessa kangaslappu on todella kätevä kun se ei ole edes kovasta hankaamisesta moksiskaan. Viimeksi pyyhkäisin sillä fillarin ketjurasvat irti reidestä. Pyöräytin lapun ensin rasvaisessa vartalovoiteessa ja sitten iholla. Lika irtosi ja lappu oli helppo samantien sipaista saippualla puhtaaksi.
  • Teen parin viikon välein kasvokuorinnan tipasta hyvää ruokaöljyä (luomuavokado tai -oliivi), juoksevasta hunajasta ja hienosta sokerista tai kaurajauhoista jotka sekoitetaan keskenään, levitetään kasvoille ja hierotaan ihoon kostutetuin sormenpäin. Lopuksi kasvot huuhtaistaan nopeasti, minkä jälkeen nappaan pari kestovanulappua ja painelen ylimääräisen kosteuden niihin. Näin iho jää kosteutetuksi ja pehmeäksi, eikä öljy siirry pyyhkeeseen vaan jää vaikuttamaan iholle koko yöksi.

Seuraa Eveä myös Instagramissa!

kokemuksia kestovanulapuista

Kuva: Eve Koivula

Päivin testitulokset

Olen pitkään halunnut testata kestovanulappuja. Pienten lasten kanssa pyykkikone käy joka tapauksessa useamman kerran viikossa, joten lappujen heittäminen pesupussiin, koneeseen ja kuivausrumpuun tai pyykkinarulle menee siinä samalla. Ja koska vanulaput joutuvat minulla kovaan käyttöön, vanu ei ole paras mahdollinen vaihtoehto.

Käytän aika vähän kosmetiikkaa. Pesen kasvot pelkällä vedellä tai tarpeen mukaan Marseille-saippualla. Sen jälkeen viimeistelen puhdistuksen LV:n kotimaisella misellivedellä, mihin käytän vanulappua. Muita meikinpoistoaineita en omista ja tällä kombolla on selvitty myös todella paksuista kuvausmeikeistä. Tähän asti suhteellisen normaalia.

Sen jälkeen kaadan samaisen vanulapun toiselle puolelle vodkaa ja pyyhin kainaloni.

Tämä saattaa vaatia hieman avaamista. Pesen kainalot aina aamuisin Marseille-saippualla ja vedellä. Olen testannut kohtuuttoman arsenaalin antiperspirantteja ja deodorantteja Triple-Drysta kristallideodoranttiin ja Calvin Kleinista luomubrändeihin. Lopputuloksena on ollut itkettävä määrä kainaloista kellastuneita paitoja ja viimeistään iltapäivästä kainaloihin hiipivä hientuoksu. Kun desinfioin kainalot aamulla, en tarvitse deodoranttia, eikä hajua muodostu. Aluksi käytin tähän tarkoitukseen ihan kunniallisesti desinfiointiainetta, joka ei toki isossa kanisterissa ole kohtuuttoman kallista sekään, mutta tähänkin löytyi vaihtoehto kotoa.

Kun näin mieheni lähinnä kaapinkoristeeksi opiskeluajoista asti keräämät vodkakokoelmat, iski minimalismi ja pihiys. Lähes kaikki pullot olivat avattuja, mutta niistä oli käytännössä tarjottu yhdet drinkit vieraille. Seuraavien vieraiden kanssa oli nähtävästi korkattu seuraava pullo. Itse en käytä alkoholia sisäisesti nautittuna eikä miehenikään juo juuri satunnaista saunakaljaa kummempaa. Vodkapulloista riittää loppuelämäksemme vieraille tarjottavaksi, vaikka käyttäisinkin osan etanolista desinfiointiin. Etenkin kun en muista yhdenkään vieraamme viime vuosina juoneen vodkaa. Mainittakoon, etten hulauta juomaa suoraan pullonsuusta vanulappuun, vaan minulla on desinfiointivodkalle oma pikkupullo kylppärin peilikaapissa. Tällä hetkellä menossa on kotimainen Koskenkorva Vodka, mutta odotan mielenkiinnolla pääsyä sitruunan ja mustaviinimarjan tuoksuisiin vodkiin.

Kasvojen puhdistukseen vanulaput ovat olleet ihan hyviä, mutta kainaloihin jää helposti puuvillahaituja lapuista. Vanulappuja menee siis yksi illalla ja yksi aamulla, eli yli 700 kpl vuodessa. Arvostan suomalaista hyvää jätteenkierrätystä, mutta puuvillanviljelyn tarvitsema kohtuuton vesimäärä kirpaisee. Luomupuuvilla tarvitsee yhtä paljon vettä, vaikka on viljelijöiden ja työntekijöiden turvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto. Kustannuksena vanulappuihin menee sellainen 7-14€ vuodessa brändistä riippuen, luomut ovat kalliimpia eikä niitä aina löydy marketeista, mistä esimerkiksi kasvoveteni ostan. Kestovanulappuja saa siis hankkia aika pinon ja maksavat silti itsensä vuodessa takaisin, ja laput toivottavasti kestävät pidempäänkin.

Sain Kodin Kestot ry:ltä testiin erilaisia kestovanulappuja. En malttanut odottaa seuraavaa pyykkikoneellista, vaan pesin ne käsin ja nappasin lastenämpärin kuivaustelineeksi.

kokemuksia kestovanulapuista

Ensimmäisenä testasin punapilkullisesta Kuplis-kankaasta tehtyjä paksuja froteelappuja. Pyyhintätuntuma oli suorastaan nautinnollinen, mutta kangas niin imukykyistä, että kasvovettä katosi sen uumeniin harmillisesti enemmän kuin vanulappuun. Väriyhdistelmäkin on aika ärhäkkä omaan makuuni.

Seuraavana testasin ohuemmasta froteesta ommeltua kokonaan persikanväristä lappua, jonka olin etukäteen toivonut olevan suosikkini, koska sen rauhallinen värimaailma sopisi minulle parhaiten. Imukyvyn suhteen lappu toimi optimaalisesti, mutta se ei pysynyt lappuna vaan rullautui sormien alla ikävästi. Kangas oli kai jotenkin liian lötköä. Lapun reunoista irtosi ensikokeilulla pientä kangasmujua, mutta se korjaantui kuivausrumpukäynnillä.

Kolmanneksi testasin lappua, jossa toinen puoli oli samaa persikanväristä froteeta, mutta toinen puoli sileää puuvillakangasta. Kaadoin kasvoveden sileälle puolelle. Imukyky oli juuri sopiva. Lappu oli ryhdikkäämpi kuin edellinen eikä rullaantunut. Tajusin, että tästä syystä kestovanulappujen olisi ehkä hyvä olla melko pieniä. Olin jo ehtinyt ihastua froteen pyyhintätuntumaan, joten froteepuoli oli tästä lapusta mieluisampi.

Viimeisenä vaihtoehtona oli lappu, jonka kumpikin puoli oli sileä. Kaadoin sille kasvovettä totuttuun tapaan, en erityisen runsaasti, mutta kasvovesi ei imeytynytkään kokonaan lappuun vaan osa valui pöydälle. Froteen imukyvyn lisäksi siitä puuttui tietysti ihana froteekosketus.

Suosikkilappuni oli siis toiselta puolelta froteinen, toiselta puolelta sileä, ja kooltaan tarpeeksi pieni pysyäkseen jämäkästi lappuna rullautumatta. Tämä korvaa hyvin tavallisen vanulapun, itseasiassa frotee oli jopa mukavamman tuntuinen kuin puuvillavanu.

Käytön jälkeen laitoin laput suoraan pieneen verkkopussiin, jonka heitin pesupussina seuraavaan koneelliseen ja siitä suoraan kuivausrumpuun. Jos rumpuun ei olisi ollut menossa muuta, olisin ripustanut pussin sellaisenaan kuivumaan. Ylimääräisestä vaivasta ei voi puhua, täytyyhän tavalliset laputkin kantaa kaupasta kotiin, laittaa roskikseen ja viedä roskat.

kokemuksia kestovanulapuista

Kestovanulaput kannattaa pestä pesupussissa 60 asteessa. Pesulaput myös kuivuvat samassa pussissa, kunhan se ei ole liian täynnä.

Lue lisää:

Säilytyspaikka vanulapuille – hyödynnä sipsipurkkia!

Oriculi – kestävä vaihtoehto vanupuikoille

Tee itse kestopussi helpolla ohjeella!