Hävikkiviikon teemakirjoitus: omena-ahdistus

Maailma kärsii ilmastoahdistuksesta. Oman ilmastoahdistukseni alalaji on omena-ahdistus. Omena-ahdistus on pahimmillaan näin syyskuussa, kun omenat putoavat maahan ja märkänevät ylipitkän nurmikon sekaan. Nurmikon, jota ei voi ajaa, koska siellä on liian paljon omenoita.

Omena1

Ihmiset ympärillä puhuvat ruokahävikistä ja sen välttämisestä, ja minä tiedän, että kirjoittamista viisaampaa olisi käydä kärräämässä omenaylituotantoa metsään tai pikemminkin metsään tehtyyn kuoppaan, jotta seuraavat puista tippuvat omenat säilyisivät puhtaampina eikä muumiotauti lisääntyisi. Silloin niitä olisi helpompi tarjota mahdollisille hakijoillekin. Tai hakija voisi kokeilla omenoiden keräämistä ihan suoraan puustakin, jos sinne puun alle mahtuisi kävelemään.

Asun talossa, jonka pihapiiriin isoisäni äiti istutti monta omenapuuta. Nuo vanhat omenapuut tuottavat vuodesta toiseen paljon omenoita. Omenoita, jotka eivät ole erityisen kauniita. Eivät erityisen suuria. Eivät erityisen puhtaita. Mutta niistä saa tosi hyvää hilloa.

Kun on hyvä omenavuosi, saamme puista omenoita omiksi tarpeiksi ja niin paljon ylikin, että omenaa jää väistämättä käyttämättä. Välillä on ollut vuosia, kun olen käyttänyt tuntikausia omenapuiden alusia puhdistaen, mutta en ole ehtinyt tehdä omenoista juuri mitään, kun kaikki aika ja voimat ovat menneet omenoita kerätessä ja pilaantuneita pois kärrätessä.

omena-ahdistus

Jos joku meillä käy hakemassa omenoita, yritän muistaa kehottaa häntä kyselemään omenoita seuraavanakin vuotena. Vaan todella harvoin kukaan kysyy.

Joskus joku kehotti kaatamaan omenapuut, jos niistä tulee liikaa omenoita. Ettei sitä häpeällistä ylituotantoa syntyisi. Vaan kun ylituotantoa ei tule aivan joka vuosi. On vuosia, kun meiltä on kerätty hyvälaatuista omenaa banaanilaatikoittain. On vuosia, jolloin omenoiden laatu on vähän sieltä tännepäin. On myös ollut vuosi, jolloin kirjoitin päiväkirjamerkinnän: ”Jaoimme kolmestaan kolmanneksen omenaa.” Satovaihtelut ovat siis todella suuria.

Yleensä sattuu niin, että jos meillä on hyvä omenasato, myös muilla lähialueen asukkailla on hyvä omenasato. Silloin omenoita riittää alueella niin, että niitä ei juuri kysellä. Kyselijöitä riittää lähinnä katovuosina.

Uskon, että omena-ahdistusta on toisenlaistakin. Eihän kaikilla ole omenapuita tai edes tuttavia, joilla olisi omenoita. Toisilla olisi aikaa ja tarmoa hillon tekoon, mutta ei kohtuuhintaisia omenoita.

Miten saisimme omena-ahdistuksesta kärsivät omenapuunomistajat löytämään omenoita kaipaavia ihmisiä? Olisitko valmis lähtemään omenaretkelle? Pakkaamaan takakonttiin tyhjiä laatikoita, ämpäreitä ja kasseja? Tekemään kotimaanmatkan, keräämään takakontin täyteen omppuja ja viemään niitä sinne, missä omenoita ei ole?

Omenawarkaus_logo

Omenakollektiivi ja laillinen omenawarkaus!

14.9.2019 vietetään Varkaudessa Omenawarkaus-tapahtumaa, jossa on monenlaista omena-aiheista aktiviteettia sekä tietenkin omenavarkaissa käymistä!

Pieni ryhmä Varkautelaisia mietti Varkauden museoiden ohjaaman Kortteerihankkeen yhteydessä kuinka kaupunkikuvaa voitaisiin elävöittää. Yksittäisiä aiheita ja ajatuksia syntyi useita. Lopulta ajauduttiin käsittelemään varkaus-sanan merkityksiä. Tuttu tapa kyseisessä kaupungissa.

Tässä vaiheessa mukaan pyörähti omena! Kukaan ei ole yhdistänyt vielä varkautta omenaan? Nyt se tehdään. Ja kun ollaan Vanha Varkaus-alueella, niin sitten sen täytyy olla Omenawarkaus.

Tästä lähti pyörimään eteenpäin innostus laillisiin omenawarkauksiin ja mukaan höyrähtänyt joukko otti tapahtuman järjestääkseen. Sittemmin mukaan on saatu muutama muukin virallisen ”laittomuuden” innoittamana. Syntyi anonyymi numeroilla esiintyvä joukko, jota nyt kutsutaan Omenakollektiiviksi.

Kollektiivin toiminta on esimerkillinen tapaus yhteisön voimasta järjestää yhteisöllistä hupia hyödyn siivittämänä. Tavoitteena olleet kaupunkikuvan elävöittäminen ja omenasadon hyödyntäminen toteutuvat lystikkäästi kaikkien pienimuotoisella osallistumisella.

Lue lisää:
Ruokahävikin vähentäminen on helppoa – 10 vinkkiä ja parhaat hävikkireseptit!
Kiertotalous Suomessa – edelläkävijyyttä ja kovia tavoitteita
Kestohedelmäpussi – stop turhille pikkupusseille!

Ruokahävikin vähentäminen on helppoa – 10 vinkkiä ja parhaat hävikkireseptit!

Ruokahävikin vähentäminen on helppoa

Ruokahävikin vähentäminen on taas ajankohtainen aihe, sillä tällä viikolla (9.-15.9.2019) vietetään jälleen valtakunnallista hävikkiviikkoa. Tämän vuoden kampanjan erityisenä teemana on ruokahävikin ilmastovaikutukset.

ruokahavikin vahentaminen.png

Tutkimusten mukaan ruokahävikkiä syntyy eniten yhden naisen taloudessa sekä lapsiperheissä. Ruokahävikin vähentäminen säästää niin rahaa kuin luontoa, nimittäin Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin jopa 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa eli noin sadan euron arvosta per henkilö. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa. Ruokahävikin aiheuttama hiilijalanjälki on siis valtava.

Oman ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa alentaa ruoan ympäristövaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Lisäksi turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Päästöjä syntyy myös ruuan kuljettamisesta ja valmistamisesta. Jos ruoka päätyy hävikkiin, tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan.

ruokahavikki.png

Miten vähentää ruokahävikkiä kotona?

Omaan biojätteen kertymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruoasta. Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, kiireestä ja tiedon puutteesta. Tähteitä ei osata hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä.

Ruokahävikin vähentämiseen on monia hyviä tapoja. Tärkeintä olisi löytää itselle sopivat keinot, joita tulee myös noudatettua. Muutamia tapoja vähentää ruokahävikkiä ovat esimerkiksi:
• suunnittele valmis ruokalista joka viikolle ja välttää heräteostoksia
katso jääkaappiin ennen kauppaan lähtöä ja osta vain tarpeellisia tuotteita
• jos valmistat suuria määriä ruokaa kerralla, pakasta ne ja sulata aina tarpeellinen määrä kerralla
• ota ylijäänyt ruoka seuraavana päivänä evääksi töihin tai jatkojalosta siitä uusi ruoka
• valmista viikoittain ”jääkaapinjämäruoka”
seuraa liha- ja kalatuotteiden parasta ennen-päiväyksiä ja pakasta ne elintarvikkeet, joita et ehdi ajoissa käyttää. Myös kypsentämällä tuotteet, voit pidentää käyttöaikaa muutamalla päivällä.
sijoita tuotteet jääkaappiin parasta ennen-päiväysten mukaan. Lähimmäs ne tuotteet, jotka tulee käyttää ensin ja taaemmaksi ne tuotteet, joissa säilyvyys on pidempi
• osta ravintoloiden ja kauppojen hävikkiruokaa ResQ-sovelluksen avulla
• osta hävikkivaarassa olevia Fiksu ruoka -verkkokaupasta
• Käytä kauppakassi-palvelua, ja vältät turhat heräteostokset

ruokahavikki hedelmat

Entä sitten herkästi pilaantuvat maitotuotteet, leivät ja kasvikset?

Käytä päiväysmaidot iltapalalla smoothieen, riisipuuroon, pannukakkuun tai vaikkapa suklaapuuroon. Hedelmät ja marjat voit myös lisätä smoothien joukkoon tai niistä voi pienellä vaivalla tehdä hedelmäsalaatin tai kiisselin. Leivät voit pakastaa tai kuivata ennen homehtumista. Perinteinen pullavanukas tai köyhät ritarit syntyvät nopeasti kuivuneista leivistä ja pullista.

Kasviksista voit valmistaa esimerkiksi pastan, kasvissosekeiton, munakkaan tai wokin. Sovella rohkeasti reseptejä sen mukaan mitä kaapista löytyy tai keksi aivan omia. Vain mielikuvitus on rajana!

Osallistu sinäkin hävikkiviikkoon ja kerro meille kommenteissa paras reseptisi hävikkiruoan hyödyntämiseen. Somessa voit osallistua hävikkiviikko-kampanjaan hashtagilla #hävikkiviikko

Lue lisää:
Pyykinpesu ei ole enää hengenvaarallista, eikä edes kovaa työtä
Seitsemän syytä käyttää kestovaippoja
Muovipusseja et tarvitse mihinkään!