Kestoillaan-blogi on muuttanut!

Kodin kestot ry:n Kestoillaan-blogi päivittyy tätä nykyä yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa https://www.kodinkestot.fi/blogi/.

Täällä vanhan blogin puolella jutut ovat näkyvissä vielä toistaiseksi. Uudesta osoitteesta löytyvät kaikki tämän osoitteen vanhat postaukset. Jatkossa uudet postaukset näkyvät ainoastaan uuden osoitteen puolella.

Tervetuloa lukemaan!

Kotimaiset aikuisten kestovaipat – vuoden 2019 kestovaippateko Jyväskylän kangaskaupalle

Aikuisten kestovaipat

Kodin kestot ry valitsi jälleen jokavuotisella kestovaippaviikolla vuoden kestovaippateon. Tunnustus osoitettiin Jyväskylän kangaskaupalle, joka on toteuttanut asiakaslähtöisen tuotekehittelyn ja ottanut tilaustuotteekseen aikuisten kestovaipat. Onneksi olkoon Jyväskylän kangaskauppa!

Lisäksi annettiin kunniamaininta Integratalle, joka antaa lapsen saaville työntekijöilleen lahjapaketin, joka sisältää kestovaipan lisäksi silmälaput, korvatulpat ja 100 euroa arvo-osuustilille eläkesäästöä kasvamaan. Tästä lahjaideasta voisivat muutkin yritykset ottaa mallia!

aikuisten kestovaipat

Aikuisten vaippojen tarve on kovassa kasvussa

Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vanhenevat ja sen myötä aikuisille tarkoitettujen vaippojen kysyntä kasvaa ympäri maailman. Arvioiden mukaan maailman väestöstä vuonna 2050 jopa yksi kuudesta ihmisestä on yli 65-vuotias. Tällä hetkellä osuus on yksi yhdestätoista. YK:n julkaiseman väestöraportin mukaan ihmisten elinikä pitenee ja samaan aikaan syntyvyys laskee. Väestön ikääntyminen tulee koskettamaan lähes kaikkia maita.

Vanhusten lisäksi aikuisten vaippoja tarvitsevat monet kehitysvammaiset sekä muista syistä pidätysvaikeuksista kärsivät ihmiset. Esimerkiksi vaihdevuodet tai alavatsan leikkaukset saattavat altistaa yliaktiiviselle rakolle ja inkontinenssivaivoille. Yleisimmät syyt virtsan karkailuun ovat kuitenkin lantionpohjan lihasten heikkeneminen, virtsatieinfektiot, ylipaino, lääkityksen sivuoireet sekä virtsarakon neurologiset häiriöt.

Japanissa aikuisten vaippoja myydään jo enemmän kuin lasten

Yhdysvaltalaisen uutistoimisto Bloombergin mukaan aikuisten vaippoja myydään Japanissa nykyään jo enemmän kuin lasten vaippoja. Aikuisten pidätyskykyyn liittyviä tuotteita myytiin vuonna 2016 lähes 2 miljardilla dollarilla. Määrän on arveltu kasvavan yhdeksällä prosentilla vuoden 2017 aikana. Markkinat ovat houkuttelevat, sillä katteet ovat isommat aikuisten kuin vauvanvaipoissa ja palvelukodit ovat tuottoisia kauppakumppaneita.

aikuisten kestovaipat

Ongelmat kertakäyttövaippojen käytössä

Yle uutisoi kaksi vuotta sitten vaippojen ongelmista vanhustenhuollossa ja haastatteli artikkeliinsa omaishoitajia. Rakon ja suolen hallinta on yksi ihmiselämän henkilökohtaisimpia ja arimpia asioita. Kiusallisia tilanteita saattaa syntyä henkilöillä, jotka tarvitsevat vaippoja päivittäisen liikkumisen mahdollistamiseen. Jos vaipan imukykyyn tai hajusuojaan ei voi luottaa, voi tämä jopa rajoittaa elämää ja sosiaalisuutta.

Vaipat kuuluvat terveydenhuoltolain mukaisiin sairaanhoitopalveluihin. Jos potilaalla on pitkäaikainen sairaus, hänellä on oikeus saada hoitotarvikkeita maksutta. Tarvikkeita jaetaan joko terveyskeskuksesta tai muusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteestä. Niitä voidaan toimittaa myös suoraan kotiin. Vaippamerkkiä ei kuitenkaan voi itse valita, ellei myös maksa niitä itse. Samoin vaippojen määrä ei aina vastaa todellista tarvetta. Kilpailutuksen seurauksena kertakäyttövaippojen laadussa on huomattu suuria eroja. Vaipat saattavat vuotaa tai jopa murentua.

Miksi valita aikuisten kestovaipat?

Aikuisten housumallisia kestosuojia voidaan kutsua varmuusalushousuiksi, varmuusalusasuiksi, funktionaalisiksi alushousuiksi ja suoja-alushousuiksi. Housumallisissa kestosuojissa on usein kiinteä imuosa ja niitä on suunniteltu niin naisille kuin miehille avuksi inkontinenssiin sekä kuukautisten ajaksi.

Aikuisten kestovaipat ovat kertakäyttövaippoja ympäristöystävällisempi, edullisempi ja ihoystävällisempi vaihtoehto. Kertakäyttövaippojen valmistus ja kuljetus kuluttaa paljon luonnonvaroja suhteessa vaipan käyttöikään. Vaippajäte muodostaa huomattavan osan kotitalousjätteestä.

Kestovaipat ovat hengittävämpiä kuin kertakäyttövaipat ja sopivat monien iholle paremmin. Kestot vähentävät iholle tulevaa kemikaalikuormaa, ja erityisen hengittäviä ovat luonnonkuiduista valmistetut vaipat. Aikuisten vaipoissa käyttöikä saattaa olla todella pitkä, joten taloudelliset säästöt voivat nousta huomattavan suuriksi kertakäyttöisiin tuotteisiin nähden.

Oli kyse kertakäyttöisistä tai kestovaipoista, syntyy huonosti imevistä tai vuotavista vaipoista herkästi suuri pyykkivuori, kun pesuun päätyy myös vaatteet tai petivaatteet. Siksi on tärkeää valita hyvin istuva malli ja lisätä vaippaan riittävästi imua.

aikuisten kestovaipat

Jyväskylän kangaskaupan aikuisten kestovaippa

Jyväskylän kangaskaupan aikuisten kestovaippa on housumallinen vaippa, joka on helppo pukea ja riisua. Sivuilla olevilla neppareilla voidaan säätää vaipan leveyttä ja jalanteitä. Vaipan päällä on kosteussulkukangas ja ihoa vasten materiaalina on kuivapintainen coolmax. Vaipan sisällä on tasku, johon lisätään tarvittava määrä imua. Täyttöaukot ovat sekä etu että takapuolella ja imut kiinnitetään neppareilla, joten ne pysyvät varmasti paikoillaan. Ilman imuja vaippa soveltuu myös uintikäyttöön. Kokovaihtoehtoja löytyy aina XS-koosta XXL-kokoon saakka.

Lue lisää:

Pyykinpesu ei ole enää hengenvaarallista, eikä edes kovaa työtä

Salipyyhe vanhoista t-paidoista

Kiertotalous Suomessa – edelläkävijyyttä ja kovia tavoitteita

Nopeat ja hitaat imut

Nopeat ja hitaat imut, mitä ihmettä ne ovat ja pitääkö jokaisen kestovaippailijan ymmärtää niistä? Ei välttämättä, mutta joskus vaipatusongelmat ratkeavat imujen oikeanlaisella sijoittelulla.

Kestovaippaviikon 2019 aiheenamme blogissa on erilaiset vaippojen kankaat ja imumateriaalit. Vaipoissa käytetään paljon erilaisia kankaita, ja niiden viidakkoon on helppo eksyä!

Imumateriaalit jaetaan karkeasti hitaisiin ja nopeisiin imuihin. Hitaita imuja käytetään paketin alimmaisena ja nopeita päällimmäisenä, eli lähimpänä vauvan pyllyä.

nopeat ja hitaat imut

Nopea imu tarkoittaa sitä, että materiaali imee pissan äkkiä itseensä, ja mieluiten luovuttaa sitä poiskin kohtuullisen nopeasti. Hidas imu taas imee hitaammin, ja samalla kosteus ehtii leviämään koko imun pituudelta. Eli kiteytettynä: nopea imu sieppaa pissan itseensä, ja hidas imu imeyttää pissan koko imun matkalle.

Tyypillisesti käytettäessä pelkkää nopeaa imua vaipassa, imut ovat märkiä vain siitä kohdasta, mihin pissa tulee. Kun pissaa tulee liikaa, vaippa vuotaa, koska nopea imu ei pysty levittämään kosteutta tasaisesti koko imun pituudelle.

Pelkkää hidasta imua käytettäessä taas vaippa saattaa vuotaa yli, koska hidas imu ei kykene nappaamaan paineella tulevaa pissaa tarpeeksi nopeasti.

Karkeasti jaoteltuna nopeisiin materiaaleihin kuuluu puuvilla, mikrokuitu ja zorb, ja hitaisiin hamppu, pellava ja villa. Bambu on hitaan ja nopean välimaastossa, ja kokeilemalla selviää parhaiten sen kanssa toimivat yhdistelmät.

nopeat ja hitaat imut

Kosteussulullisissa vaipoissa käytetään yleisimmin kosteussulkuna PUL-kangasta tai laminoitua trikoota. PUL on näistä yleisempi. Vaippojen sisäpuolen kankaat taas voidaan jakaa kahteen osaan: märkäpintaiset ja kuivapintaiset kankaat. Jako perustuu siihen, imeekö kangas kosteutta itseensä ja siksi tuntuu märältä, vai luovuttaako se kosteuden seuraavaan kerrokseen ja tuntuu kuivalta, eli käytännössä vain kostealta.

Märkäpintaisia materiaaleja ovat puuvillajoustofrotee ja bambujoustofrotee. Kuivapintaisia taas ovat coolmax, fleece ja polyestermokka.

Sisävaippojen uloimpana materiaalina suositaan paljon joustofroteeta tai bambujoustofroteeta, koska niiden nukkaan tarttuu näpsy helposti kiinni. Periaatteessa kuitenkaan uloimmalla kankaalla ei juuri ole merkitystä, joten kierrätysmateriaaleista tehdyt vaipat voivat olla ulkopinnaltaan vaikka kivasta t-paidasta saatua trikoota.

Nopeat ja hitaat imut, toivottavasti asia selkiytyi tämän kirjoituksen ansiosta!

Viikon mittaan blogiin ilmestyy tarkempaa tietoa materiaaleista, ja myös tunnistusavuksi kuvia niistä.

Lue lisää:

Taskuvaipan pukeminen istuvalle lapselle

Rentoa osakestovaippailua

Kestovaippojen käyttö – apua ja vinkkejä tukihenkilöltä

Kodin Kestot ry:n hallituspestit! – mikä olisi sinun mieluisin?

Vapaaehtoistoiminta yhdistyksessä on mielekäs harrastus. Parhaimmillaan sen kautta voi saada arvokasta työkokemusta, oppia aivan uusia asioita sekä tutustua samanhenkisiin ihmisiin ja saada uusia ystäviä. Työmäärään ja tehtävänkuvaan voi vaikuttaa paljon itse. Alla esittelemme joitakin hallituspesteihin liittyviä tehtäviä, mutta työnjako voidaan laatia myös hallituslaisten omien mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaan.

Jos kiinnostuit hallitustyöskentelystä Kodin kestot ry:ssä, ota yhteyttä rohkeasti puheenjohtaja@kodinkestot.fi!

Puheenjohtaja

Virallisesti puheenjohtajan tärkeimmät tehtävät ovat hallituksen kokousten koolle kutsuminen kerran kuukaudessa sekä kokouksissa puheenjohtajana toimiminen, pöytäkirjojen laatimisesta huolehtiminen ja niiden allekirjoittaminen sekä yhdistyksen nimenkirjoittajana ja yhdistyksen edustajana toimiminen. Käytännössä puheenjohtaja on monessa mukana ja pitää lankoja kädessä eli hän vastaa yhdistyksen toiminnasta kokonaisuudessaan.

Hän suunnittelee yhdessä hallituksen kanssa tulevan vuoden toimintaa, laatii toimintasuunnitelman ja vastaa sen toteutumisesta. Vuoden alussa puheenjohtaja kirjoittaa toimintakertomuksen edellisestä vuodesta sekä toimittaa kaikki tarpeelliset aineistot toiminnantarkastajalle ennen kevätkokousta. Hän hoitaa viralliset yhteydenotot ja asiat, ja huolehtii mm. avustushakemusten laatimisesta.

Varapuheenjohtaja

Varapuheenjohtaja tukee puheenjohtajaa hallinnollisissa tehtävissä sekä osallistuu toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun yhdessä hallituksen kanssa. Hän auttaa puheenjohtajaa raporttien keräämisessä ja toiminnan toteuttamisessa. Hänen tulisi osata tehtävät yhtä hyvin kuin puheenjohtaja, jotta voi ottaa vetovastuun tarvittaessa. Varapuheenjohtajalla on usein myös jokin toinen pesti hallituksessa.

kevätkokous

Hallituksen kokoukset pidetään yleensä etäyhteydellä, mutta silloin tällöin päästään tapaamaan myös kasvokkain, ainakin pienemmällä porukalla!

Sihteeri

Sihteeri pitää yhteyttä eri toimijoiden välillä, huolehtii asiakirjojen ajantasaisuudesta sekä tärkeiden dokumenttien keräämisestä ja säilytyksestä. Hän toimii sihteerinä hallituksen kokouksissa ja kirjoittaa puhtaaksi pöytäkirjat. Lisäksi hän tukee puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa työssään sekä osallistuu erilaisiin projekteihin oman kiinnostuksensa mukaan.

Taloudenhoitaja

Taloudenhoitaja huolehtii yhdistyksen taloushallinnosta ja kehittää sitä yhdistyksen hyväksi. Hän kerää toiminnantarkastukseen tarvittavat liitteet yhdessä varapuheenjohtajan tai puheenjohtajan kanssa. Hän huolehtii, että tarvittavat taloudelliset liitteet ovat kunnossa rahoittajia varten. Hän kerää kuukausittain tarvittavat kuitit kirjanpitoon. Hän laatii tulevan vuoden budjettiehdotuksen syyskokoukseen ja huolehtii vuoden aikana siitä, että laaditussa budjetissa pysytään.

Tiedottaja

Tiedottaja vastaa yhdistyksen tiedottamisesta, laatii uutiskirjeen jäsenille kuukausittain ja kirjoittaa kannanottoja ja lehdistötiedotteita. Hän suunnittelee ja ennakoi tiedottamista ja yhdistyksen markkinointia sekä osallistuu mm. tapahtumien markkinointiin. Hän vastaa yhdistyksen tiedotuksen ja näkyvyyden kehittämisestä ja tehostamisesta yhdessä blogivastaavan ja muiden hallituksen jäsenten kanssa.

Yhteisöjäsenvastaava

Yhteisöjäsenvastaavan tärkeimpiä tehtäviä ovat yhteyshenkilönä toiminen yrittäjien ja yhdistyksen eri toimijoiden välillä sekä uusien yhteisöjäsenten hankinta. Yhteisöjäsenvastaava kontaktoi yrittäjiä erilaisiin tapahtumiin, kampanjoihin ja projekteihin liittyen. Tehtäviin kuuluu myös mainospaikkojen myynti mm. jäsenkirjeeseen, verkkosivuille ja blogiin sekä jatkuva yhteistyön suunnittelu ja kehittäminen yrittäjien toiveet ja ehdotukset huomioiden. Yhteisöjäsenvastaava on vuosittain vetänyt Yöhulinat- ja Iltahulinat-myyntitapahtuman Facebookissa sekä vastannut joulukalenterin toteutuksesta.

Tapahtumavastaava

Tapahtumavastaava vastaa yhdistyksen tapahtumien suunnittelusta, organisoinnista ja toteutuksesta. Hän etsii vapaaehtoiset esittelijät tapahtumiin ja perehdyttää heidät tarvittaessa. Hän huolehtii myös tapahtumien jälkipyykistä, kirjoittaa tapahtumista raportit ja kerää tiedot niitä varten.

smartcapture

Tapahtumavastaava voi osallistua vaikkapa Lasten Festareiden järjestelyihin!

Nesy-vastaava

Nesy-vastaavan tehtäviin kuuluu kehittää yhteistyötä neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden kanssa kestovaippatietouden edistämiseksi.

Tukihenkilövastaava

Tukihenkilövastaavan tehtäviin kuuluu tukihenkilölistan säännöllinen päivittäminen yhdistyksen nettisivuille, sähköpostiin tuleviin tukipyyntöihin vastaaminen sekä yhteydenpito tukihenkilöihin sähköpostitse ja FB-ryhmä “Kestovaippayhdistyksen tukihenkilöt” kautta. Tarpeen mukaan tukihenkilövastaava ohjeistaa tukihenkilöitä ja laatii materiaaleja opastustilanteita ja vaippaesittelyitä varten.

Lainaamovastaava

Yhdistyksellä on 20 kestovaippalainaamoa ympäri Suomen. Lainaamovastaavan tärkein tehtävä on yhteydenpito lainaamonhoitajien kanssa. Hän ylläpitää listaa lainaamotuotteista, kerää tiedon lainaamopakettien puutteista ja lähettää uusia tuotteita lainaamoihin. Hän kehittää lainaamotoimintaa, auttaa lainaamonhoitajia markkinoinnissa ja kerää kerran vuodessa tiedot inventaarioista.

Jäsenvastaava

Jäsenvastaava ylläpitää jäsenrekisteriä. Jäsenvastaava osallistuu jäsenhankintakampanjoiden suunnitteluun ja vetämiseen sekä jäsenetujen kehittämiseen muiden hallituksen jäsenten kanssa.

Webmaster

Webmaster ymmärtää tietotekniikasta keskimääräistä kotiäitiä enemmän. Hän auttaa hallituksen jäseniä mm. nettisivuihin, sähköposteihin sekä muihin järjestelmiin liittyvissä ongelmissa. Myös esimerkiksi hakukoneoptimointitaitoja voi hyödyntää nettisivujen päivittämisessä.

kodin kestot hallituspestit

Webmaster voi myös päivittää nettisivuja ja toteuttaa sinne muutoksia ja uudistuksia.

Blogivastaava

Blogivastaavan tehtävänä on huolehtia blogin säännöllisistä kirjoituksista, kerätä aiheita ja kirjoituksia muilta ja kirjoittaa niitä myös itse. Hän oikolukee ja viimeistelee blogikirjoitukset, hankkii kuvituskuvat ja julkaisee tekstit. Blogivastaava toimii yhteistyössä yhdistyksen tiedottajan kanssa kehittäen kestotuotteiden ja yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuutta.

Verkkokaupanhoitaja

Verkkokaupanhoitaja huolehtii verkkokaupan päivittämisestä, suunnittelee tarjouksia ja kampanjoita yhdessä muiden hallituksen jäsenten kanssa, kehittää verkkokaupan tuotevalikoimaa sekä huolehtii tuotteiden toimituksesta.

Lue lisää:
Tervetuloa Kodin kestot ry:n hallitukseen!
Kestotuote kokeiluun!
Kestotalouspaperi – Kaunis ja kestävä vaihtoehto talouspaperille!

Tervetuloa Kodin kestot ry:n hallitukseen!

Tiesitkö, että Kodin kestot ry:n toimintaa pyöritetään täysin vapaaehtoisvoimin? Monet vapaaehtoiset sekä hallituksessa että hallituksen ulkopuolella ovat tehneet työtä yhdistyksen toiminnan mahdollistamiseksi jo useita vuosia, mutta uusia tekijöitä tarvitaan joka vuosi myös lisää.

Kodin kestot ry:n uusi hallitus seuraavalle vuodelle valitaan syyskokouksessa, joka pidetään tänä vuonna Helsingissa keskustakirjasto Oodissa sunnuntaina 3.11.2019 klo 10. Tällöin valitaan vuodelle 2020 hallituksen puheenjohtaja sekä muut hallituksen jäsenet. Lisäksi valitaan toiminnantarkastajat sekä vahvistetaan toimintasuunnitelma ja budjetti. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä ja myös lapset ovat aina tervetulleita kaikkiin kokouksiin ja tapahtumiin.

logo uusi.jpg

Hallituksessa voi olla mukana nimetyllä pestillä tai ilman nimettyä vastuualuetta. Pakolliset pestit ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja. Lisäksi toiminnan kannalta tarpeellisia toimia ovat muun muassa yhteisöjäsenvastaava, jäsenvastaava, aluevastaava, lainaamovastaava, tiedottaja, tapahtumavastaava, neuvola- ja synnytyssairaalavastaava, tukihenkilövastaava, web master, blogivastaava ja verkkokauppavastaava.

Erilaisista hallituspesteistä kirjoitamme vielä myöhemmin oman postauksen.

Kuinka paljon hallitustyöskentely vie aikaa?
Ajankäyttöön voi vaikuttaa hyvin paljon itse. Joissakin pesteissä, kuten puheenjohtajalla, sihteerillä ja taloudenhoitajalla on tiettyjä pakollisia hoidettavia tehtäviä. Näihin toki voi aina tarvittaessa pyytää apua. Monissa pesteissä voi itse päättää, kuinka paljon hommia haluaa tehdä. Esimerkiksi tapahtumavastaavan aktiivisuudesta on kiinni se, järjestetäänkö vuoden aikana yksi tapahtuma vai kymmenen.

Miten voin osallistua, jos asun kaukana kaikista muista?
Asuinpaikka ei ole este hallitustyöskentelylle. Esimerkiksi vuonna 2019 yksi hallituslaisista asui Italiassa. Hallituksen kokoukset pidetään pääasiassa etäyhteydellä. Myös live-kokouksissa on mahdollista osallistua etänä. Hyvin pitkälti kaikki tehtävät voi tehdä halutessaan itsenäisesti kotoa käsin juuri silloin kun itse haluaa.

Onko hallitustyöskentelystä minulle jotain hyötyä?
Hallitustyö voi parhaimmillaan auttaa työllistymisessä ja sen kautta voi oppia uusia asioita ja löytää uusia tuttavuuksia. Monet entiset ja nykyiset hallituslaiset kokevat, että työ on tuonut mielekästä sisältöä esimerkiksi vanhempain- ja hoitovapaan aikana. Myös tutkimusten mukaan vapaaehtoistyö lisää työntekijöiden hyvinvointia ja onnellisuutta!

Mitä osaamista vaaditaan?
Kestotuotteista ei tarvitse tietää etukäteen mitään, vaan tärkeintä on mielenkiinto ja hyvä asenne aihetta kohtaan. Kaikkiin tehtäviin saa perehdytyksen ja vuoden aikana myös tukea muilta hallituslaisilta.

kokemuksia-kestovanulapuista.jpg

Lopuksi vielä vuoden 2019 hallituslaisten kommentteja hallitustyöstä.

Olen ollut jo useamman vuoden hallituksen puheenjohtajana ja sen lisäksi hoitanut muun muassa blogia, verkkokauppaa, tiedottamista ja tapahtumia. Vuosien varrella olen saanut tutustua moniin ihaniin ihmisiin, oppinut heiltä ja saanut uudenlaisia näkökulmia. Olen kokenut hallitustyön tärkeänä ja hyödyllisenä tapana tehdä vapaaehtoistyötä.

Olen tullut hallitukseen 2019, sitä ennen olin Helsingin lainaamonhoitajana pari pätkää ja olin mukana järjestämässä toimintaa Helsingissä. On ollut mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin – ja itseasiassa alunperin ihan vain ylipäänsä nähdä ihmisiä. Hallitustyö ei ole vienyt kovin paljoa aikaa, mutta kuitenkin on saanut kokonaiskuvan yhdistyksen toiminnasta ja osallistua omien mielenkiintojen mukaan. Minulle tämä on ollut mukavuusalueella tapa toimia ympäristöarvojen hyväksi.

On tosi kiva tehdä vapaaehtoistyötä järjestössä, joka edistää sitä mitä itse kokee tärkeäksi ja hallituksen jäsenenä pääse vaikuttamaan järjestön kehitykseen muiden inspiroivien ihmisten kanssa. On tosi mielenkiintoista nähdä miten järjestö toimi sisältä ja nauttia sen työn hedelmistä ihan eri tasolla kuin sivustaseuraajana.

On ollut mukava tutustua yhdistystoimintaan ja olla mukana toteuttamassa toimintaa, jonka arvot on itselle tärkeitä.

Olen ollut hallituksessa nyt vajaat 2 kautta taloudenhoitajana. Minulle hallitustyö on ollut tapa toimia yhdistyksessä sellaisessa roolissa mikä perheen kanssa on ollut sovitettavissa hyvin yhteen. Samalla olen voinut edistaa itselle tärkeää asiaa. Hallitustyö on paljon yhdistyksen perustoimintojen kannattelua ja byrokratiaa, koen sen hienona näkoalapaikkana yhdistyksen toiminnasta ja olen sitä kautta tutustunut uusiin hyviin tyyppeihin.

Kiinnostuitko hallitustyöstä Kodin kestot ry:stä? Ilmoittaudu tai kysy lisää: puheenjohtaja@kodinkestot.fi

Lue lisää:
Pyykinpesu ei ole enää hengenvaarallista, eikä edes kovaa työtä
Kestositeet testissä – hyvät ja huonot puolet paljastuvat!
Kiertotalous Suomessa – edelläkävijyyttä ja kovia tavoitteita

Hävikkiviikon teemakirjoitus: omena-ahdistus

Maailma kärsii ilmastoahdistuksesta. Oman ilmastoahdistukseni alalaji on omena-ahdistus. Omena-ahdistus on pahimmillaan näin syyskuussa, kun omenat putoavat maahan ja märkänevät ylipitkän nurmikon sekaan. Nurmikon, jota ei voi ajaa, koska siellä on liian paljon omenoita.

Omena1

Ihmiset ympärillä puhuvat ruokahävikistä ja sen välttämisestä, ja minä tiedän, että kirjoittamista viisaampaa olisi käydä kärräämässä omenaylituotantoa metsään tai pikemminkin metsään tehtyyn kuoppaan, jotta seuraavat puista tippuvat omenat säilyisivät puhtaampina eikä muumiotauti lisääntyisi. Silloin niitä olisi helpompi tarjota mahdollisille hakijoillekin. Tai hakija voisi kokeilla omenoiden keräämistä ihan suoraan puustakin, jos sinne puun alle mahtuisi kävelemään.

Asun talossa, jonka pihapiiriin isoisäni äiti istutti monta omenapuuta. Nuo vanhat omenapuut tuottavat vuodesta toiseen paljon omenoita. Omenoita, jotka eivät ole erityisen kauniita. Eivät erityisen suuria. Eivät erityisen puhtaita. Mutta niistä saa tosi hyvää hilloa.

Kun on hyvä omenavuosi, saamme puista omenoita omiksi tarpeiksi ja niin paljon ylikin, että omenaa jää väistämättä käyttämättä. Välillä on ollut vuosia, kun olen käyttänyt tuntikausia omenapuiden alusia puhdistaen, mutta en ole ehtinyt tehdä omenoista juuri mitään, kun kaikki aika ja voimat ovat menneet omenoita kerätessä ja pilaantuneita pois kärrätessä.

omena-ahdistus

Jos joku meillä käy hakemassa omenoita, yritän muistaa kehottaa häntä kyselemään omenoita seuraavanakin vuotena. Vaan todella harvoin kukaan kysyy.

Joskus joku kehotti kaatamaan omenapuut, jos niistä tulee liikaa omenoita. Ettei sitä häpeällistä ylituotantoa syntyisi. Vaan kun ylituotantoa ei tule aivan joka vuosi. On vuosia, kun meiltä on kerätty hyvälaatuista omenaa banaanilaatikoittain. On vuosia, jolloin omenoiden laatu on vähän sieltä tännepäin. On myös ollut vuosi, jolloin kirjoitin päiväkirjamerkinnän: ”Jaoimme kolmestaan kolmanneksen omenaa.” Satovaihtelut ovat siis todella suuria.

Yleensä sattuu niin, että jos meillä on hyvä omenasato, myös muilla lähialueen asukkailla on hyvä omenasato. Silloin omenoita riittää alueella niin, että niitä ei juuri kysellä. Kyselijöitä riittää lähinnä katovuosina.

Uskon, että omena-ahdistusta on toisenlaistakin. Eihän kaikilla ole omenapuita tai edes tuttavia, joilla olisi omenoita. Toisilla olisi aikaa ja tarmoa hillon tekoon, mutta ei kohtuuhintaisia omenoita.

Miten saisimme omena-ahdistuksesta kärsivät omenapuunomistajat löytämään omenoita kaipaavia ihmisiä? Olisitko valmis lähtemään omenaretkelle? Pakkaamaan takakonttiin tyhjiä laatikoita, ämpäreitä ja kasseja? Tekemään kotimaanmatkan, keräämään takakontin täyteen omppuja ja viemään niitä sinne, missä omenoita ei ole?

Omenawarkaus_logo

Omenakollektiivi ja laillinen omenawarkaus!

14.9.2019 vietetään Varkaudessa Omenawarkaus-tapahtumaa, jossa on monenlaista omena-aiheista aktiviteettia sekä tietenkin omenavarkaissa käymistä!

Pieni ryhmä Varkautelaisia mietti Varkauden museoiden ohjaaman Kortteerihankkeen yhteydessä kuinka kaupunkikuvaa voitaisiin elävöittää. Yksittäisiä aiheita ja ajatuksia syntyi useita. Lopulta ajauduttiin käsittelemään varkaus-sanan merkityksiä. Tuttu tapa kyseisessä kaupungissa.

Tässä vaiheessa mukaan pyörähti omena! Kukaan ei ole yhdistänyt vielä varkautta omenaan? Nyt se tehdään. Ja kun ollaan Vanha Varkaus-alueella, niin sitten sen täytyy olla Omenawarkaus.

Tästä lähti pyörimään eteenpäin innostus laillisiin omenawarkauksiin ja mukaan höyrähtänyt joukko otti tapahtuman järjestääkseen. Sittemmin mukaan on saatu muutama muukin virallisen ”laittomuuden” innoittamana. Syntyi anonyymi numeroilla esiintyvä joukko, jota nyt kutsutaan Omenakollektiiviksi.

Kollektiivin toiminta on esimerkillinen tapaus yhteisön voimasta järjestää yhteisöllistä hupia hyödyn siivittämänä. Tavoitteena olleet kaupunkikuvan elävöittäminen ja omenasadon hyödyntäminen toteutuvat lystikkäästi kaikkien pienimuotoisella osallistumisella.

Lue lisää:
Ruokahävikin vähentäminen on helppoa – 10 vinkkiä ja parhaat hävikkireseptit!
Kiertotalous Suomessa – edelläkävijyyttä ja kovia tavoitteita
Kestohedelmäpussi – stop turhille pikkupusseille!

Ruokahävikin vähentäminen on helppoa – 10 vinkkiä ja parhaat hävikkireseptit!

Ruokahävikin vähentäminen on helppoa

Ruokahävikin vähentäminen on taas ajankohtainen aihe, sillä tällä viikolla (9.-15.9.2019) vietetään jälleen valtakunnallista hävikkiviikkoa. Tämän vuoden kampanjan erityisenä teemana on ruokahävikin ilmastovaikutukset.

ruokahavikin vahentaminen.png

Tutkimusten mukaan ruokahävikkiä syntyy eniten yhden naisen taloudessa sekä lapsiperheissä. Ruokahävikin vähentäminen säästää niin rahaa kuin luontoa, nimittäin Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin jopa 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa eli noin sadan euron arvosta per henkilö. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa. Ruokahävikin aiheuttama hiilijalanjälki on siis valtava.

Oman ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa alentaa ruoan ympäristövaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Lisäksi turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Päästöjä syntyy myös ruuan kuljettamisesta ja valmistamisesta. Jos ruoka päätyy hävikkiin, tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan.

ruokahavikki.png

Miten vähentää ruokahävikkiä kotona?

Omaan biojätteen kertymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruoasta. Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, kiireestä ja tiedon puutteesta. Tähteitä ei osata hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä.

Ruokahävikin vähentämiseen on monia hyviä tapoja. Tärkeintä olisi löytää itselle sopivat keinot, joita tulee myös noudatettua. Muutamia tapoja vähentää ruokahävikkiä ovat esimerkiksi:
• suunnittele valmis ruokalista joka viikolle ja välttää heräteostoksia
katso jääkaappiin ennen kauppaan lähtöä ja osta vain tarpeellisia tuotteita
• jos valmistat suuria määriä ruokaa kerralla, pakasta ne ja sulata aina tarpeellinen määrä kerralla
• ota ylijäänyt ruoka seuraavana päivänä evääksi töihin tai jatkojalosta siitä uusi ruoka
• valmista viikoittain ”jääkaapinjämäruoka”
seuraa liha- ja kalatuotteiden parasta ennen-päiväyksiä ja pakasta ne elintarvikkeet, joita et ehdi ajoissa käyttää. Myös kypsentämällä tuotteet, voit pidentää käyttöaikaa muutamalla päivällä.
sijoita tuotteet jääkaappiin parasta ennen-päiväysten mukaan. Lähimmäs ne tuotteet, jotka tulee käyttää ensin ja taaemmaksi ne tuotteet, joissa säilyvyys on pidempi
• osta ravintoloiden ja kauppojen hävikkiruokaa ResQ-sovelluksen avulla
• osta hävikkivaarassa olevia Fiksu ruoka -verkkokaupasta
• Käytä kauppakassi-palvelua, ja vältät turhat heräteostokset

ruokahavikki hedelmat

Entä sitten herkästi pilaantuvat maitotuotteet, leivät ja kasvikset?

Käytä päiväysmaidot iltapalalla smoothieen, riisipuuroon, pannukakkuun tai vaikkapa suklaapuuroon. Hedelmät ja marjat voit myös lisätä smoothien joukkoon tai niistä voi pienellä vaivalla tehdä hedelmäsalaatin tai kiisselin. Leivät voit pakastaa tai kuivata ennen homehtumista. Perinteinen pullavanukas tai köyhät ritarit syntyvät nopeasti kuivuneista leivistä ja pullista.

Kasviksista voit valmistaa esimerkiksi pastan, kasvissosekeiton, munakkaan tai wokin. Sovella rohkeasti reseptejä sen mukaan mitä kaapista löytyy tai keksi aivan omia. Vain mielikuvitus on rajana!

Osallistu sinäkin hävikkiviikkoon ja kerro meille kommenteissa paras reseptisi hävikkiruoan hyödyntämiseen. Somessa voit osallistua hävikkiviikko-kampanjaan hashtagilla #hävikkiviikko

Lue lisää:
Pyykinpesu ei ole enää hengenvaarallista, eikä edes kovaa työtä
Seitsemän syytä käyttää kestovaippoja
Muovipusseja et tarvitse mihinkään!

Pyykinpesu ei ole enää hengenvaarallista, eikä edes kovaa työtä

Mikä on kuormittavin kotitaloustyösi? Vessan pesu, pyykkihuolto, imurointi, ruoanlaitto vai jokin muu? Jos pyykit kuuluvat top5 ärsyttävimpiin ja/tai työllistävimpiin kotitöihisi, lue tämä kirjoitus!

Pyykkihuolto on nykypäivänä erittäin helppoa ja vaivatonta. Jopa niin helppoa, että monet pesevät vaatteet yhden tai muutaman käyttökerran jälkeen. Monet entisajan pyykkiä vähentävät kikat ovat unohtuneet, kuten vaikkapa esiliinan käyttäminen ruoanlaitossa.

1940-50-luvuilla pyykinpesu oli jopa hengenvaarallista. Lue alempaa, miten.

Suomalaisille esiteltiin sähkökäyttöinen pesukone marraskuussa 1948. Koneen pulsaattori pyöritti vaatteita pesuvedessä ja näin korvasi raskaan hieromisen ja nyrkkipyykkaaminen. Koneet otettiin vastaan epäillen, sillä ajateltiin, että perinteinen pyykkilauta, lipeäkivi, muuripata ja lihasvoima saivat aikaan paremman pesutuloksen.

Pulsaattorikoneet yleistyivät 1950-luvulla ja niitä myytiin viidessä vuodessa 30 000 kappaletta. Automaattiset rumpukoneet tulivat Suomeen vuonna 1958. Ne valtasivat markkinat vauhdilla. Epäilyksiä aiheuttivat kuitenkin veden ja sähkön kulutus, sillä pesuaika oli melko pitkä. Toisaalta koneista pidettiin, sillä se oli käsipyykkiin verrattuna huomattavan helppoa.

pulsaattoripesukone

Pulsaattoripesukone 1950-luvulta.

Ennen pesukoneiden yleistymistä keskikokoisessa taloudessa pyykinpesu vei aikaa parikin päivää. Työ oli hidasta ja raskasta ja talvella ulkohuuhtelussa kädet jäätyivät. Kaupungeissa oli pesutuvat sekä mankeli- ja kuivaushuoneet. Varakkailla oli mahdollisuus pesettää pyykkinsä pesuloissa, joita oli kaupungeissa nykyistä huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Vuonna 1950 ilmestyneessä kirjassa Pyykinpesu käsin ja koneilla (E. H. Sipinen) oli nimensä mukaisesti huomioitu ensimmäistä kertaa myös konepesu. Miltäs kuulostavat seuraavat kirjassa olevat vinkit ja ohjeet?

”Ei ole mitään syytä elättää vaatteissa olleita tai liassa kehittyviä tauti-itiöitä, vaan siitäkin syystä on parasta pestä pyykki mahdollisimman pienin väliajoin ja ainakin kerran kuukaudessa.”
Nykypäivänä perheiden lapsimäärät ovat pienentyneet, mutta silti pyykkiä pestään monessa perheessä jopa päivittäin. Kuvittele, millainen olisi pyykkikasa kuukauden päästä!

”Likaisia vaatteita ei sovi jättää lattialle, missä hiiretkin niitä voivat vahingoittaa, vaan ne on asetettava jollakin tavoin riipuksiin.”
Onneksi hiiristä ei liene enää monessakaan kodissa harmia.

”Kokoamalla sadevettä tai sulattamalla puhdasta lunta saadaan vettä, joka hyvin soveltuu pyykinpesuun.”
Kätevää, eikö?

”Lipeäkiven ja lipeäliuosten käsittelyssä ei voidakaan olla milloikaan liian varovaisia, ja murheellisena tosiasiana näyttää jatkuvasti pysyvän se, että joka vuosi saavat monet pikkulapset hengellään maksaa sen huolimattomuuden, johon heidän vanhempansa ovat tehneet itsensä syypäiksi. Ja ihmishenkien lisäksi lipeäkivi aiheuttaa vielä lukuisia pienempiä tapaturmia.”
Ylen nettisivuilla on nähtävissä Matti Kassilan vuonna 1949 ohjaama valistuselokuva Lipeälapset. Videossa valistetaan lipeän vaaroista ja näytetään silloisia hoitomuotoja. Elokuva saattaa järkyttää herkimpiä, joten harkitse ennen kuin katsot!

”Kunnollisesti valmistettu kotitekoinen saippua on paljon parempaa pyykinpesutarkoituksiin kuin nuo monenlaiset suopavalmisteet, joissa joudutaan ostamaan tuntuvia määriä vettä kaikenlaisten arvottomien ja haitallistenkin aineitten kera. Kotisaippuan valmistusta puoltaa myöskin se seikka, että siihen voidaan käyttää kaikenlaisia jäterasvoja, jotka eivät juuri muuhun kelpaa.”
Kunnollisia pyykinpesuaineita ei ollut saatavilla kaupan hyllyiltä kuten tänä päivänä. Tai jos oli, niin ne eivät olleet välttämättä hyviä, eikä tavallisella perheellä ollut niihin varaa.

pyykkilauta

Kirjassa opastetaan pesutyön toteutus lyhennettynä seuraavanlaisesti:
1. Varaa pesupaikalle polttopuut, vettä, puhdistusaineet, pesuastiat ja muut välineet.
2. Seulo tuhkaa noin 5 kg per 50 vesilitraa.
3. Lajittele vaatteet, käännä taskut, harjaa irtolika, harsi repeämät, käsittele suurimmat tahrat.
4. Liota haaleassa vedessä.
5. Pese ja hiero kankaat kahdessa tai kolmessa vedessä.
6. Lado vaatteet pataan keittämistä varten. Keitä 10 minuuttia.
7. Siirrä kuumat vaatteet pyykkimelalla koriin.
8. Huuhtele. Avovedessäkin huuhdottaessa on parasta suorittaa työ useampaan kertaan ja antaa vaatteiden välillä valua.
9. Väännä ja purista vaatteista enimmät vedet.
10. Ripusta vaatteet kuivumaan narulle.
11. Silitä ja mankeloi.

Ehkäpä nämä työvaiheet luettua voi todeta, että aika helppoa on pyykinpesu nykypäivänä, vai mitä?

Lähteet:
Similä, M. 2010. Vanhat hyvät ajat. Sentraalisantrasta työhevoseen. Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Helsinki.
Sipinen, E. H. 1950. Pyykinpesu käsin ja koneilla. Tammi. Helsinki,

Vaihda neulepaidan hihojen paikkaa, korjaa puhki kulunut pyyhe, käytä hiusta parsimalankana ja muut 60-luvun vinkit

Tekstiilien arvostaminen on vähentynyt samaa tahtia kuin niiden laatu on huonontunut ja hintataso laskenut. Muutos on ollut nopea varsinkin 2000-luvulle tultaessa. Vaatteita ja muita tekstiilejä ostetaan yhä enemmän, ja yhä enemmän tekstiiliä myös heitetään pois.

Tekstiilijäte on tänä päivänä kasvava ongelma, kun pula-aikana viimeinenkin tilkku käytettiin hyödyksi ja aivan loppuun saakka. Vielä sotien jälkeisinä vuosina oli normaalia elää zero waste -hengessä, eikä tekstiilijätettä yksinkertaisesti syntynyt. Toista on 2010-luvulla, kun joka sekunti maailmassa viedään yksi kuorma-autollinen vähän käytettyä vaatetekstiiliä poltettavaksi tai kaatopaikalle.

korjausompelu-joka-naisen-niksikirja.jpg

Hyvä esimerkki siitä, kuinka tekstiilejä on aiemmin arvostettu, on Joka naisen niksikirjan (Maija Suova, 13. uudistettu painos 1966) vinkit rikkinäisten vaatteiden ja asusteiden korjaamiseen.

Harva viitsii enää korjata esimerkiksi puhkikuluneita pyyhkeitä tai lakanoita. Päinvastoin, täysin ehjiä ja käyttökelpoisia tekstiilejä vaihdetaan huvin vuoksi ja vain siksi että on niin kiva ostaa uutta ja päivittää kotiin uudet trendivärit. Tällainen ajattelutapa olisi ollut tavalliselle 60-luvun kotirouvalle täysin absurdi.

Näkymätöntä ja siis parasta parsimalankaa on hius, kun on parsittava ohutta silkkikangasta. Parsimuksesta tulee kestävä, jos leikkaa sisäompeleesta pienen palan kangasta, panee sen kankaan nurjalle puolelle ja parsii sitten päällyspuolelta.

Kun housunlahkeitten käänne on kulunut, voi sen kääntää sisäänpäin ja housut ovat jälleen siistit ainakin puoleksi vuodeksi eteenpäin.

Miesten ja varsinkin poikien housunpolviin saa sopivat paikat kuluneitten työrukkasten selkäpuolista, jotka ovat jo käytössä sopivasti luontuneet.

Kun kaulus ja kalvosimet ovat kuluneet, voi koko paidan kääntää nurin, jolloin tietysti napinreikien paikalle on ommeltava napit ja nappien paikalle uudet napinlävet. Paitaa voi mainiosti käyttää työtakin, nutun tms. alla.

Kun neulepuseron hihat ovat kuluneet kyynärpäistä, voi hihat kokonaisuudessaan vaihtaa, koska neulotut hihat ovat yleensä samanlaiset. Ne irrotetaan, suoristetaan ja silitetään, jotta ne tulevat samanmuotoisiksi, ja ommellaan jälleen puseron oikea vasemman paikalle ja päinvastoin.

Parsimalankaa saa purkamalla vanhoista sukista, mikä merkitsee kahta etua: langan saa ilmaiseksi ja se on väriltään mahdollisimman sopivaa. Lanka höyrytetään ennen kerimistä.

Vanhoista sukista purettu lanka on useimmiten ohutta ja haurasta. Mutta jos sen pujottaa yksin- tai kaksinkertaisena neulan silmään, kiertää sen siinä edelleen kaksinkertaiseksi ja vetää sitä useita kertoja sormien välissä niin, että kierteisyys jä pysyväksi, on lanka erittäin sopivaa ja kestävää parsimalangaksi.

Kun pyyheliina on kulunut hitunaiseksi, voi sen parsia ompelemalla kulunutta kohtaa ristiin rastiin. Jos siihen on tullut reikä, voi siihen ommella sideharsosta tai muusta ohuesta kankaasta paikan.

Kun kaksi hitunaiseksi kulunutta pyyheliinaa ompelee reunoista ja sieltä täältä muualtakin yhteen pitkillä pistoilla, saa niistä vielä kauan kestävän tukevan pyyhkeen. Tällöin on tietysti asetettava pyyhkeet niin, että vastakkain tulevat toisen kuluneet ja toisen ehyet kohdat.

Jos lakanat ovat niin pahasti kuluneet, ettei niitä enää kannata korjata, voi ne paloitella ja tehdä niistä leivinliinoja, kattilapyyhkeitä jne. Erikoiset kattilapyyhkeet ovat hyvä olla olemassa, koska muuten voi saada rumia tahroja keittiöpyyhkeisiin.

Halvimmat ja pehmeimmät nuhanenäliinat saa vanhoista pöytä-, pyyhe-, ja lautasliinoista, jotka ovat käytössä kuluneet ohuiksi ja pehmeiksi. Kappaleitten ei ehdottomasti tarvitse olla neliömäisiä, ne voivat olla myös suorakaiteen muotoisia kuluneista paikoista riippuen.

Ikkunaverhon voi paikata sideharsopalasella, joka on kastettu tärkkelykseen. Paikka pannaan kosteana reiän nurjalle puolelle ja silitetään lämpimällä raudalla. Paikkausta tuskin huomaa.

korjausompelu-kirja.jpg

Mitä näistä vinkeistä olisit valmis kokeilemaan? Miten korjaat ja huolehdit vaatteistasi?

Lue Outi Les Pyyn blogista kuinka vaatteiden hintataso on vuosien varrella muuttunut.

Rentoa osakestovaippailua

Virkattu kori – hyödynnä tilkut!

Miksi liittyä Kodin kestot ry:n jäseneksi?

Rentoa osakestovaippailua

Päivi Salminen on markkinointiammattilainen, joogaohjaaja ja malli, joka kirjoittaa blogia minimalismista. Uusimmassa postauksessa Päivi kertoo kuinka osakestovaippailu on helpottanut lapsiperhearkea ja kuinka se sopii minimalistiseen elämäntyyliin. Sama postaus löytyy myös Päivin blogista.

osakestovaippailu

Rentoa osakestovaippailua

Ehdimme elää kahdeksan kuukautta kahden vaippaikäisen taloudessa, kunnes esikoinen 2,5 vuoden iässä oppi kertaheitolla päiväkuivaksi. Kuopus on käynyt nelikuisesta potalla aina ruokailun jälkeen, ja jo tottunut tekemään isommat tarpeensa pottaan, jos vain mahdollisuus suodaan.

Meillä osakestoillaan mahdollisimman rennolla otteella, eli kotona pidetään kestovaippoja ja kodin ulkopuolella kertakäyttövaippoja. Meillä on vain yhdenlaisia kestovaippoja, samanlaisia Pilvi-vaippoja kuin 2016 saamassamme äitiyspakkauksessa. Niissä on tasku, johon laitetaan kaksi imua eli suorakaiteen muotoista tyynyä. Meillä on käytössä samanlaiset mikrokuituimut kuin äitiyspakkauksessakin oli. Kestovaippojahan on valtavasti erilaisia, mutta en jaksanut lähteä vertailuun ja testailuun. Pilvi-vaippoja löytyy hyvin käytettynä juuri siksi, että ainakin parin vuoden ajan sellaisen sai äitiyspakkauksesta. Meillä olevat yhdeksän vaippaa imuineen maksoivat käytettynä yhteensä 18,50€, millä saisi uutena yhden. Pari kappaletta lisääkin saisi olla, joten pidän silmät auki kirppareilla.

Märät vaipat heitetään ihan normaalisti pesukoriin (housut tarrat suljettuna ja imut erikseen) ja pestään muun pyykin kanssa 60 asteessa. Pesukone pyörii muutenkin vähintään joka toinen päivä, ja muutama kestovaippa mahtuu hyvin mukaan. Imut kuivuvat kuivausrummussa harsojen ja pyyhkeiden kanssa, housut kuivaustelineessä. Koska vaippoihin tulee vain pisuja, en ole tutustunut riisipapereihin, jotka on kai tarkoitettu helpottamaan kakkojen heittämistä pönttöön. Ilmeisesti aika moni pitää niitä turhina ainakin isompien vauvojen kohdalla. Voisihan ne kakat varmasti tipauttaa pönttöön tarvittaessa käsisuihkulla huuhtoen.

rentoa kestovaippailua vaipat

En tiedä kestovaippailusta oikein mitään, eikä nähtävästi tarvitsekaan.

Vaippoja kuluu vauvalla keskimäärin seitsemän päivässä ja meillä niistä puolet on kestoja, joten säästöä tulee pari pakettia eli n. 20 € kuussa. Kertakäyttövaipoista käytämme vain kotimaisia Pirkkaa ja Muumia ja niitä raahataan ulkomaanmatkoillekin. Ne sopivat perheen pienimmän herkälle iholle muita kertakäyttövaippoja merkittävästi paremmin.

Pieniä ohivuotoja tulee enemmän kuin kertakäyttövaipoissa, pari viikossa. Se ei ainakaan näin kesäaikaan ole ongelma, mutta vaikuttaa osaltaan siihen, ettei kestoissa lähdetä lähipuistoa tai -kauppaa kauemmas kotona. Ehkä joku toinen vaippamalli toimisi paremmin. Kestot ovat myös aika massiivisia kooltaan niin vaatteiden alla kuin kaapissakin, kertakäyttövaipat vievät paljon vähemmän tilaa hoitolaukussa.

Osakestoilu on helpottanut elämäämme merkittävästi!

Kaksi vaippapakettia kuukaudessa vähemmän raahattavana helpottaa kauppareissuja, mitkä enimmäkseen teen tyttöjen kanssa kolmistaan. Koska esikoinen oppi päiväkuivaksi samaan aikaan, kun hankimme nuoremmalle kestot, mahtuu kärryjemme pieneen tavarakoriin nykyisin muutakin kuin vaippoja. Isoin helpotus on uloskantopuolella, sillä ennen vaipparoskis täytyi tyhjentää lähes päivittäin, nyt 4-5 päivän välein. Pissavaipat eivät juuri haise. Pahoittelumme Vantaan jätteenpolttolaitokselle, jolle materiaali kyllä kelpaisi.

Pilvi-vaippoja saa nepeillä säädettyä pienemmäksi, mutta 8kk ikäisellä nepit ovat jo kokonaan auki. Pilvit mahtuvat luultavasti 12-15kk ikään asti. Silloin täytyy miettiä ostetaanko isompia kestovaippoja. Toisaalta kuopuksen pottailu sujuu nytkin niin hyvin, että vaipat saattavat alkaa pysyä kuivana melko aikaisinkin. Veikkaan, että potalle täytyy päästä aina silloin kun isosiskokin…

rentoa kestovaippailua potat

Yksi potta ei riitä, kun siskosten pitää päästä samaan aikaan. Tällaisissa asioissa käytännöllisyys menee minimalismin edelle. Potat maksoivat käytettynä vitosen kappale ja menevät aikanaan seuraaville käyttöön.

Lue lisää:
Paras uimavaippa!
Kestovaipan hinta – kuinka paljon kestovaipat säästävät rahaa, vai säästävätkö?
Seitsemän syytä käyttää kestovaippoja