Ruokahävikki haittaa! – lue vinkit hävikin pienentämiseen kotona

Ruokahävikki haittaa! – lue vinkit hävikin pienentämiseen kotona

Ruokahävikki ei ole mikään pikkujuttu. YK:n mukaan kaikki maailman nälkäänäkevät ihmiset saisi ruokittua, jos ruokahävikkiä saataisi vähennettyä edes neljäsosalla.

Juha Ketolan, Katleena Kortesuon ja Mikko Sairasen (2018) kirjoittama Älä syötä ruokahukkaa on uutuuskirja ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Kirjasta löytyy paljon hyviä vinkkejä kotitalouksien ruokahävikin määrän pienentämisen.

Hukkaamamme ruoka on kerätty, kasvatettu tai teurastettu, sitten säilytetty, kuljetettu tehtaalle, käsitelty, pakattu, kuljetettu kauppaan, hyllytetty, ostettu ja lopulta kuljetettu jääkaappiin. Pahimmassa tapauksessa kaiken tämän jälkeen ruoka lentää roskikseen (jospa nyt edes biojätteen keräykseen), ja kaikki tämä valtava työ on tehty täysin turhaan.

Karkeasti jaotellen ruokahävikkiä voi ehkäistä kahdella tavalla: ennaltaehkäisemällä ja pelastamalla. Ennaltaehkäisemällä vähennetään vahinkoja ja pelastamalla yritetään tehdä viime hetken toimenpiteet silloin, kun vahinko on jo tapahtunut tai se on tapahtumassa.

ruokahavikki

Vanhat neuvot romukoppaan – käy kaupassa vaikka joka päivä

Meille on opetettu, että kaupassa pitää käydä harvoin ja on hyvä suunnitella viikon ruokaostokset etukäteen, jottei tule heräteostoksia. Toisaalta tämä toimintapa aiheuttaa helposti ruokahävikkiä, koska silloin ruoat saattavat maata jääkaapissa 5-7 päivää. Sen jälkeen ei tarvita suurta poikkeusta arkirutiiniin, kun ruokien syömiseen tuleekin viive ja ne menvät pilalle.

Kun kaupassa käy päivittäin tai lähes päivittäin, se helpottaa suunnittelua ja suunnitelmaa voi myös tarkistaa jatkuvasti.

Ostamalla pieniä määriä ja usein, se vähentää omaa hävikkiä ja tekee samalla myös ympäristötekoja kaupassa. Kerran viikossa kaupassa käyvän täytyy tarkistaa päivämäärät ja kaivella tuoreimpia tuotteita perimmäisistä nurkistä. Silloin ne tuotteet, joissa päiväys on lähempänä, jäävät kaupan hyllylle pilaantumaan. Kun ostokset syö heti tai seuraavana päivänä, ei joudu penkomaan paketteja vaan kaikki käy.

Tiheän kaupassakäynnin etuja on myös se, ettei kerralla tule valtavaa määrää ostoksia. Kauppareissuihin ei siis välttämättä tarvitse autoa, vaan sinne voi mennä kävellen tai vaikka pyöräillen. Toki tilanne on erilainen esimerkiksi harvaan asutulla maaseudulla, jossa lähimpään kauppaan voi olla pitkä matka.

ruokahavikki

Miten toimia kaupassa?

Ruokakaupassa asioidessa pitäisi olla selvillä neljä asiaa: talouden kuluttama ruokamäärä päivässä, ostetut ruoan säilyvyys, yleensä ostettu ruoan määrä ja kotona valmiiksi oleva ruoka.

Perheissä, jossa on teini-ikäisiä lapsia, on joskus hyvinkin vaikea arvioida ruoan menekkiä. Teini ei välttämättä tulekaan kotiin syömään tai hän tulee viiden nälkäisen kaverinsa kanssa.

Jos ruokaa jää syömättä, voi sen syödä seuraavana päivänä. Tällöin etuna on se, ettei olekaan ostanut koko viikon ruokia kerralla, vaan seuraavan päivän kauppareissun voi jättää väliin.

Yllättävän suureen ruokakulutukseen voi taas varautua kohtuullisen kokoisella ruokavarastolla, joka koostuu pitkään säilyvistä kuivatuotteista ja pakasteista. Jos ruokavarasto on suuri, todennäköisyys ruoan vanhenemiseenkin on suuri pitkästä säilyvyydestä huolimatta. Hätävararuokaakin siis voi varata vaikka vain yhteen syöntikertaan, sillä uuden varaston voi ostaa heti seuraavalla kauppareissulla.

Lue lisää vinkkejä Älä syötä ruokahukkaa -kirjasta ja jaa meille parhaat omat vinkkisi!

Lue lisää:

T-paidan uusi elämä

Tee itse kestopussi helpolla ohjeella!

Kestotalouspaperi – Kaunis ja kestävä vaihtoehto talouspaperille!

T-paidan uusi elämä

Tuoreen brittitutkimuksen mukaan joka sekunti maailmassa viedään yksi kuorma-autollinen vähän käytettyä vaatetekstiiliä poltettavaksi tai kaatopaikalle. Tuhottavaksi päätyy kaikkiaan 73 prosenttia vaatteista sen sijaan, että niiden materiaalia hyödynnettäisi vielä toisen kerran. Lisäksi muotiteollisuus on vastuussa kymmenestä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Se on enemmän kuin kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen hiilijalanjälki yhteensä!

Huh, onpa karmeita lukuja! Tarkemmin asiasta voi lukea Ylen uutisesta.

T-paitojen uusi elämä

Maailman tekstiiliteollisuuden vastuuttomuutta ei yksi ihminen millään pysty muuttamaan, mutta aina voi jotain pientä hyödyllistä puuhastella ja saada itselleen hyvän mielen. Samalla voi myös helpottaa omaa arkea ja saada siihen hieman piristystä.

Saila Kontu tuskasteli lasten rikkinäisten ja korjauskelvottomien vaatteiden pinojen kanssa. Räteiksi ne varmasti soveltuvat, mutta Saila haistoi niissä myös suurempaa potentiaalia.  Puhkikulutetuista ja rakkaista paidoista syntyi maailman söpöimmät kestohevipussit!

Kestohedelmäpussi vanhoista t-paidoista

Muutama vinkki kestohedelmäpusseihin:

  • Kankaan kannattaa olla mahdollisimman kevyttä ja ohutta, jos punnitsee hedelmät ja vihannekset pussin sisällä. Jos ensin punnitsee ja sitten vasta laittaa pussiin, ei pussin painolla ole väliä. Sailan pussit ovat alun perinkin ohutta puuvillaa ja olleet paitana aktiivikäytössä noin neljä vuotta. Pussien paino on 25 g / kpl.
  • Vaakatarrat eivät välttämättä pysy kovin hyvin pussin kyljessä. Tarrat kannattaa mieluummin kiinnittää pussin naruun tai kerätä vaikka ostoskorin kylkeen tai vaikkapa lastenvaunujen työntöaisaan.
  • Pussien ei tarvitse olla läpinäkyviä.
  • Ompelu ei vaadi paljoa taitoa, ja homman voi antaa vaikkapa koululaiselle projektiksi. Kirjastoissa voi käydä lainaamassa ompelukonetta, jos sitä ei kotoa löydy.
  • Pussukoita voi hyödyntää vaikkapa eväspussukoina, hikisten urheiluvaatteiden kuljetuspussukkana tai melkein mihin vaan.
  • Ompele useampi pussukka ja sijoita sellainen käsilaukkuihin, autoon ja muihin tarvittaviin paikkoihin, jotta pussi tulee aina mukaan kauppareissuille. Kätevä myös muille satunnaisille pikkuostoksille.

t-paidan uusi elämä

T-paitojen hihatkin pääsivät hyötykäyttöön. Saila ompeli niistä pikkupussit, joihin heti ensimmäisenä ostettiin irtokarkit lapsille elokuviin. Toimii hyvin, eikä rapise!

Lue lisää:

Tee itse kestopussi helpolla ohjeella!

Esittelyssä Royalkestot – kotimaisia kestotuotteita yli 10 vuoden kokemuksella

Kestohedelmäpussi – stop turhille pikkupusseille!

Esittelyssä SuperJellona – kestovaippoja ja uudenlaiset harkkahousut

Muovipusseja et tarvitse mihinkään!

muovipusseja

Muovipusseja et tarvitse mihinkään!

Suomalainen käyttää vuoden aikana keskimäärin 220 muovikassia ja -pussia, kun myös hedelmäpussit lasketaan mukaan. Muovipussimäärä ei ehkä tunnu suurelta, mutta kun laskee yhteen kaikkien suomalaisten käyttämät muovipussit, on luku jo 1 200 000 000 muovipussia. Siis 1,2 miljardia pussia! Muovipusseja ei oikeasti tarvitse yhtään mihinkään. Et tarvitse niitä edes roskapusseiksi. Lue seuraavat vinkit muovipussittomaan elämään.

1. Ota käyttöön kaikki kankaiset ja kestävät kassit ja pussit, joita kotoasi löytyy.

Luultavasti niitä on jo kertynyt nurkkiisi, mutta et vain ole oppinut käyttämään niitä vielä tarpeeksi tehokkaasti. Jos sinulla ei todella ole kangaskasseja, hanki niitä esimerkiksi kysymällä tuttavilta. Vasta viimeisenä vaihtoehtona osta uusia kangaskasseja.

2. Sijoita kangaskassit niin, että muistat käyttää niitä.

Pakkaa jokaiseen käyttämääsi laukkuun tai kassiin kangaskassi. Vie muutama kassi autoon ja täytä varakassivarastoa säännöllisesti. Loput kangaskassit voi säilyttää eteisessä, josta sellainen on helppo napata mukaan vaikka ruokakauppaan lähtiessä. Pidä aina mukana vähintään yhtä kangaskassia varmuuden vuoksi.

3. Älä vastaanota muovikasseja tai paperikasseja vaikka niitä tarjottaisiin ilmaiseksi.

Pakkaa ostokset aina omaan kassiisi. Jos ei ole omaa kassia, niin kanna vaikka kainalossa. Pärjäät kyllä.

4. Punnitse ruokakaupassa hedelmät ja vihannekset irrallaan.

Ruoat voi laittaa vaikka kangaskassiin ja liimata punnituslaput kassin ulkoreunaan. On olemassa myös pienempiä kestohedelmäpusseja. Et tarvitse pikkupusseja!

Mihin sitten pakata roskat, jos ei muovipusseihin?

1. Lajittele!

Metallit, lasit ja paperit ämpäreihin tai astioihin, jotka kipataan lajitteluastiaan. Pahvipakkaukset voi pakata sisäkkäin. Biojätteet sanomalehteen, jauhopusseihin tai muihin paperipakkauksiin.

2. Loput roskat ovat muovia, joiden tuomista kotiin kannattaa välttää.

Suosi jo kaupassa paperiin tai kartonkiin pakattuja tuotteita muovikääreeseen pakattujen sijasta. Todennäköisesti kaapistasi löytyy kymmeniä muovipusseja, joita voi käyttää kuukausikaupalla ennen kuin ne loppuvat. Tai vuosia, jos otat heti käyttöön vinkin numero 3.

3. Pakkaa muoviroskat esimerkiksi leipäpusseihin, vessapaperirullapakkauksiin ja muihin sellaisiin.

Jos tilaat joskus netistä vaatteita, niin niiden mukana tulee usein hyvinkin paljon muovia, jota voit käyttää roskapusseina. Keksit kyllä keinot!

Pro-vinkki extreme-muovipussittomille!

Dyykkaa! Jos tuntuu, että ihan oikeasti tarvitset muovipusseja roskapusseiksi, niin käy kerran kuussa poimimassa roskiksesta muutama muovipussi. Hyviä dyykkauspaikkoja ovat pullonkeräyspaikkojen roskikset, jotka pullistelevat ehjiä ja tyhjiä muovipusseja. Ne voivat olla vähän tahmaisia, mutta kelpaavat vallan mainiosti roskiskäyttöön.
Monet heittävät sanomalehtiä lehtienkeräysastiaan aivan käyttökelpoisissa paperikasseista. Sinä voit antaa niille vielä yhden elämän käyttämällä niitä vaikka biojätepusseina.

muovipusseja