Kestovaippojen ympäristökuorma

Kun puhutaan hienoista sanoista kuten  kiertotaloudesta, ekologisuudesta tai ympäristöystävällisyydestä, mistä suunnasta asioita punnitaan? Kuka ottaa huomioon myös mikromuovien haitallisuuden kun puhutaan ekologisesta pyykinpesusta tai lapsiperheen mahdollisimman pienestä hiilijalanjäljestä? Menikö kestovaippojen ympäristökuorma fleecen mukana järvien sedimenttiin?

Yhdistykseltä kysyttiin mikromuoveista ja tajusin ettei Kestovaippayhdistys ry. ole ottanut lainkaan kantaa tähän kuumaan perunaan. Ja aivan totta, toisinaan kestovaipat ovat sisäpinnoiltaan ympäristöhaitallisia mikromuoveja sisältävää fleeceä. Monesti myös pesutottumukset pesuaineineen ovat luontoa kuormittavia lapsiperheissä.

Ympäristökuormaan vaikuttaa myös moni muu tekijä ja katsontakulma. Mistä kulmasta sinä katsot kestovaipan kuormittavuutta tai ympäristöystävällisyyttä?

 

Mistä kuorma aiheutuu?

Kestovaippojen kuorma aiheutuu pääasiassa kolmesta osasta

  • valmistuksen aiheuttama kuorma
  • pyykkäykseen kulutetaan vettä, kemikaaleja ja sähköä sekä
  • ympäristöön päätyvistä mikropartikkeleista on haittaa ympäristölle.

 

Mikropartikkelit voi nähdä jopa silmin, mutta niitä on myös juomavedessä silmälle näkymättömän pieninä.

Valmistuksessa kuormaa aiheuttaa materiaalien ja itse vaippojen valmistus. Valmistus kuluttaa usein luonnonvaroja kuten muukin tuotanto. Jo valmistuksen osuudessa on iso merkitys sillä, mitä materiaaleja vaippaan valitaan; luonnonkuidut veloittavat luontoa tässäkin osin murto-osan verraten öljystä valmistettuihin tekokuituihin.

Pyykinpesussa koneet jauhavat usein ohjeistuksen mukaisesti paljon vettä kuluttavina pitkillä ohjelmilla. Lisäksi kemikaalit kuormittavat paljon vedenpuhdistamoja, on siis syytä pohtia pesuainevalintojakin.

Monesti kuulee valittavan ekologisia ja ympäristölle ystävällisiä pesuaineita jo ihan vaippapesuun sopivuutensa vuoksi. Rapakon takana kuitenkin tapana on hygienisoida vaipat desinfiointiaineilla… Tähän verrattuna suomalainen pyykkääkin siis ympäristöystävällisemmin, ja moninkertaisesti!

Ympäristöön päätyvistä mikromuoveista ja muista -partikkeleista on ollut laajalti juttua jo vuodesta 2013. Mikromuoveilla tarkoitetaan 0,1-0,5mm kokoisia muovinpaloja, joita irtoaa mm. vaatteiden kuiduista, kosmetiikasta ja pahimpana autonrenkaista.

Fleece onkin tämän päivän ns. mörkö; kuitenkin se on hyvin ylistetty materiaali edelleen mm. monen retkeilijän toimesta. Se on kestovaipoissakin hyvin yleinen materiaali. Fleece on materiaalina ominaisuuksiltaan hyvin huokoinen ja se irrottaa herkästi mikropartikkeleitaan pesujen yhteydessä.

Muitakin huonosti hajoavia mikropartikkeleita on tutkimuksissa havaittu, kuten värjätyt luonnonkuidut. Noin puolet ilmansaasteiden seassa tavatuista mikrokuiduista olivat puuvillaa ja villaa, loppu puoli polyesteriä, josta fleecekin tehdään.

Mitä kannattaa valita ja mitä tulisi välttää?

  • Suosi mahdollisimman paljon mahdollisimman vähän käsiteltyä luonnonmateriaaleja.
  • Kaikkein tärkeintä kestovaippoja valitessa kuitenkin on muistaa että ne tulevat käyttöön, niitä tulee voida pestä hyvällä omalla tunnolla ja niiden tulee kestää myös pesua!
  • On turha valita kaappiin luonnonkuituisia vaippoja, jos lapsen iho ei märkää pintaa kestä, vain koska muuten kuormittaa ympäristöä.
  • Kestovaippoja pestessä on turha pihdata vettä, sillä vaippojen hygienisyydellä ei varmasti kukaan halua leikkiä..
  • Pesukonetta valitessa kannattaa huomioida, että kone sopii omaan käyttöön ja siitä löytyy myös ekologisemmat pesuohjelmat pitkien ohjelmien rinnalla, jotta voit käyttää lyhyempiä ohjelmia muun pyykin pesussa.
  • Muista pestä täysiä koneellisia! Sopivasti täytetty kone on todellinen ekoteko. Nykyaikaisista koneista monet myös punnitsevat pyykin ennen pesua ja annostelevat vettä juuri sopivasti,mutta entäs pesuaineen annostelu?
  • Valitse pesuaine joka toimii kaikkeen pyykkiin. Valitse erikseen annosteltava valkaisuaine (hapete pohjainen valkaisuaine kuormittaa vesistöä vähiten; esim. Ecover yhteisöjäseneltämme), koska valkaisuaineet eivät sovi kestovaipoille ja lisäksi kuormittavat huomattavasti ympäristöä.
  • Monet ylistävät pyykinpesussa pesupähkinöitä ja ne ovatkin verrattomia, koska ne voidaan hävittää poltettavana energiajätteenä tai kompostoitavana biojätteenä.
  • Lisäksi markkinoilla on useita pesuaineita jotka ovat biohajoavia ja ympäristölle ystävällisiä sekä lisäksi kotimaisia jolloin pesuaineiden hiilijalanjälkikin on pieni.
  • Vaatteet ja esimerkiksi vaippojen kuoret tulee pestä vain jos ne kaipaavat pesua. Usealle vaatteelle ja vaipanosalle tuuletus on riittävä toimenpide.

Jatketaanko käyttöä vai luovutaanko käytössä olevistakin?

Kestovaippa on kestävä ja pestävä. Sen ympäristön kulutus on todella alhainen, jos verrataan kertakäyttöiseen vaippaan, jonka ympäristökulutus koostuu täysin keinotekoisten materiaalien käytöstä valmistuksessa ja lopputuotekin on keinotekoista materiaalia. Vielä aiemmin kaikki tämäkin jäte päätyi Suomessakin kaatopaikalle. Siellä kaatopaikoilla on muuten vielä ne ensimmäisetkin käytetyt kertakäyttövaipat.. Nykyään tosin raffinointilaitokset polttavat kovassa lämpötilassa suodattimilla varustetuissa polttimoissa nuokin jätteet. Ympäri maailman on kuitenkin edelleen kaatopaikkoja. Ja juuri ystäväni aasian lomalta kertoi kuinka sydäntä riipii tuo pullotetun veden pakollinen käyttö. Ne pullot päätyvät vuorten rinteille luontoon roskikseen laitosta huolimatta.

Suomessa on erityisen hyvällä mallilla ekologinen ja luontoa arvostava pyykkäys. Kiitokset teille kaikille valveutuneille pyykkäreille! Lisäksi roskien käsittely ja lajittelu on maassamme helppoa ja sujuvaa. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminenkin on melko hyvällä mallilla.

Kestovaipat kuitenkin kuluttavat luonnonvaroja pyykätessäkin; vettä ja sähköä kuluu… samoin kemikaaleja. Mitä ympäristöystävällisemmät valinnat teet pyykätessä. Pyykkää siis oikein, vain tarvittaessa ja mahdollisimman pienellä, parhaimmassa tapauksessa biohajoavalla, kemikaalikuormalla. Sitä enemmän luonto kiittää. Pyykkäyksen kuormittavuudessa voit pienentää omaa osuuttasi valitsemalla myös sähköliittymääsi kestävästi tuotettua sähköä.

Luonnonmateriaalia sisältäviä tuotteita uskallan itse käyttää varauksetta ihan loppuun asti, varsinkin värjäämättömiä. Mikromuoveja sisältävien materiaalien loppuunkäyttöä suosittelen kuitenkin pohtimaan tarkoin. Ne kuormittavat koko ajan ympäristöä huomaamatta, joten on syytä tunnustella asiaa kriittisesti.

Esimerkiksi Cora Ball on uuden innovaation tuote suunniteltu mikropartikkeli-ongelmaan.

Lisäksi markkinoille on tulossa pesukoneeseen laitettava pallo (Cora Ball), jonka on tarkoitus kerätä mikromuovit talteen. Luuletteko, että tuo toimisi? Mikäli tuote toimii, saa minun fleecet vielä jatkoaikaa käytössä, siihen saakka saavat odottaa että ne uskaltaisin enää pestä…

 

 

Ympäristöllekin ystävällisin terveisin

Henna Romu

Sihteeri, Kestovaippayhdistys ry.

Miten vaatettaa kestoileva vauva?

kuva1_vaatteet

Kestopeppu näyttää valtavalta! Minkälaiset vaatteet mahtuvat sen päälle?

Yleinen harhaluulo on, että kestoillessa tarvitsisi vaippojen lisäksi uusia koko lapsen vaatekapin sisältö. Todellisuudessa kestoilevan vauvan vaatettaa aivan samoilla vaatteilla kuin kertseilevänkin.

kuva2_vaatteet

Kuva: Liikkumisen iloa kestoissa ja mukavissa vaatteissa

Nykyaikaiset kestovaipat ovat ohuita ja mukavia, eivätkä ne rajoita lapsen liikkumista tai vaatevalintoja. Suosin itse lapsellani mukavia trikoo-, college- ja velourvaatteita, mutta mikään ei estä pukemasta kestoilevaa lasta farkkuihin tai sukkahousuihin. Jokainen lapsi on vartaloltaan omanlaisensa, joten kaikki vaatteet eivät muutenkaan sovi kaikille. Toisille sopivat tiukat ja kapealahkeiset pillifarkut pienestä pitäen ja toinen tarvitsee enemmän tilaa reisille ja mahalle. Kestoileva esikoiseni on ollut syntymästään lähtien pitkä ja hoikka, joten olen suosinut hänellä kapeita legginsejä, sillä leveämmät verkkarit ovat lepattavine lahkeineen olleet vain tiellä.

”Hoikalla pojallani pysyivät housut paremmin ylhäällä kestojen kanssa, ja vartalo näytti tasapainoisemmalta. Sopusuhtaisemman pikkuveljen kohdalla piti ostaa väljempiä housuja, isompia bodyja ja lisää jatkopaloja.”

”Esikoisen kans huomattiin toi, että vaippojen kans pysyy housut ylhäällä. Kun oppi kuivaksi, niin ei enää mitkään housut pysyneet ylhäällä. Sellaset jotka pysy, olivat jo lahkeista lyhyet.”

kuva3_vaatteet

Kuva: Minua ilahduttavat kauniit lastenvaatteet

Kukaan ei ole koskaan myöntänyt huomanneensa lapseni vaipan koosta, että kestoilemme. Kestovaippa onkin bambu- ja hamppuimuista koottuna käytössä ohut ja siisti paketti, joka ei pullota vaatteiden alta. Aivan pienellä vauvalla vaippa on suhteessa lapsen kokoon iso, mutta meillä ainakin paketti on pienentynyt ja vaippojen vaihtoväli pidentynyt lapsen kasvun myötä.

”Kestovaippailukin on kehittynyt niin huimasti, että nykyään ei tarvitse isoa pakettia paljon pissivällekään.”

Yövaippa toki vie enemmän tilaa, kuin päivävaippa, mutta sen ongelman ratkaisimme terättömillä nepparikiinnitteisillä yöpuvuilla, joista voi lapsen kasvaessa jättää pari nepparia haaroista auki lisätilaa antamaan. Terällisten päälle puimme sukat, jolloin liian pitkät lahkeet eivät haitanneet vauvaa. Myös unipussin mallinen body on toimiva kestoilevalla vauvalla yökäytössä.

”Yövaippa kun on aika iso paketti, niin olen huomannut, että yöhaalarit jäävät aika nopeasti pieneksi olkapää-haaramitasta.”

Aina kestoilu ei ole ongelmatonta. Kesto- ja kertakäyttövaipat voivat falskata. Niin kestovaippoja kuin kertakäyttöisiäkin käyttäessä voi vähentää kosteusvaurioita käyttämällä lapsella oikean kokoisia vaatteita. Haaroista kiristävä body kannattaa vaihtaa suosiolla isompaan, sillä reiden ympärille tiukasti porautuva puuvillavaate johtaa takuulla kosteuden ulos kertakäyttövaipastakin. Pitkäselkäisellä lapsella kannattaa kokeilla bodyn jatkopaloja, jotka pidentävät haaran pituutta ja tuovat lisätilaa jalansuihin. Toiset suosivat yhdistelmänä löysiä housuja ja paitaa, jolloin mikään vaatekappale ei purista lasta haaroista. Ompelevien kestoilijoiden keskuudessa on jaettu parhaita kaavoja ja vinkkejä itse ommeltaviin suloisiin haaremihousuihin.

kuva4_vaatteet

Kuva: Itse ommeltuja vaatteita kestoilevalle lapselle

kuva5_vaatteet

”Bodyn jatkopaloja on myös käytetty. Meillä kyllä on ollut bodyn jatkopalat käytössä kertsienkin kanssa. Jotkut vaatteet ovat vaan liian lyhyet pitkäselkäisille lapsille vaipasta riippumatta.”

”Olen muuten huomannut että timmit sukkahousut aiheuttaa meillä usein ohivuotoja. Kirpparilta ostetut, kulahtaneet ja enimmän joustonsa menettäneet sukkikset sen sijaan toimii hyvin.”

”Lindexin haaremihousut käytössä ja legginseistä kokoa isompi niin vaipalle tilaa, tarvittaessa käärin lahjetta.”

kuva6_vaatteet

Kuva: Pitkät villasukat pitävät reilun pituiset lahkeet kurissa

Kestoilun maailmaan tutustuessa saattaa myös huomata, ettei lapsi tarvitsekaan suurta määrää vaatteita. On ekologista, jos samat vaatteet ovat käytössä pitkään ja ne käytetään loppuun asti. Erityisen pitkäikäisiä ovat esimerkiksi bodyt, joissa on jatkopalat kiinteänä lisäosana ja taitettavat hihat (tuttuja viimeisimmistä äitiyspakkauksista) sekä haaremimalliset housut taitettavilla resoreilla. Liian isoja vaatteita voi paikoillaan makoilevalta lapselta lyhentää hihoja ja lahkeita rullaamalla tai laittamalla nilkkoihin pehmeät hiuslenkit lahkeiden pidikkeiksi. Liikkuvakin lapsi voi käyttää lähes mekkomittaan ylettävää isoa paitaa, jos hihat taittaa lyhyemmiksi.

”Ja hei, villahousut on housut, ei niiden päälle tarvi välttämättä pukea toisia.”

Korostetut kommentit on kerätty tätä blogikirjoitusta varten tehdystä keskustelusta Kestovaipat ja kantovälineet kiertoon (OMV) -ryhmästä Facebookista. Kiitos kaikille vinkkejä ja kuvia antaneille! Osa kuvista on omista arkistoistani kaivettuja.

Kirjoittaja: Sara Palojärvi, Siskoneule-blogi http://www.siskoneule.fi

Kuinka paljon niitä (vaippoja) sitten tarvitaan

Kysymys toistuu keskusteluissa toistuvasti, niimpä päätin laskea, paljonko meillä vaippoja tarvitaan. Tällä hetkellä täyskestoilemme kotona, ja kaupunki ym. reissuilla käytämme kertakäyttövaippoja. Lyhyille käynneille esim. kerhoon, neuvolaan jne. otan kyllä kestot mukaan, mutta jos tiedossa on koko päivän (tai useamman) reissu, lähtee mukaan kertikset. Ihan vaan, koska mä olen laiska ja mukavuudenhaluinen. En halua rahdata likaisia vaippoja mukanani koko päivää. Perheen vaippailija on nyt 6,5kk vanha.

20150518_145200 (600x338)

Tässä ne pääsoin nyt sitten on. Kuvasta puuttuu osa taskuvaipoista (likaisena tai päällä). Imuja on huomattavasti enemmän. Meillä on siis täyskierrossa käytössä 21 tasku/aiovaippaa päiväkäyttöön. Pesen vaipat noin joka toinen päivä, ja kun taskuista pääosin on kyse, ne kuivuvat helposti seuraavaksi päiväksi käyttöön. Osa imuista ja aiot vaativat pitemmän kuivumisajan. Niimpä ns. ylimääräiset imut ovat joka toisessa kierrossa suunnilleen käytössä (tai ne lempparit sieltä). Aio-vaippoja meillä ei montaa ole, ja nekin on nopsaan kuivuvaa sorttia. Myllymuksujen violetit äitiyspakkausvaipat ja yksi itse tekemäni ovat jatkuvassa käytössä. Myllymuksujen aio-vaippa kuivuu kohtuullisessa ajassa, kun läpän saa vedettyä ulos. Itsetekemäni aio vaatii lisäimun ja kuivuessaan se on käännettävä ympäri. Täydellisessä maailmassa meillä olis 2-3 kpl päivävaippoja lisää, mutta välttämättä niitä ei nyt tarvita.

20150518_145246 (600x508)

Yökäyttöön meillä on 3 sisävaippaa ja näköjään myös kolmet villahousut. Yksi yövaippa ei ole kuvassa mukana, vaan odottelee pesua. Yövaippoja saisi olla vielä yksi lisää ja sellaisen ompelenkin, kunhan aika antaa myöden. Näilläkin pärjätään, mutta jos pesut osuu huonosti, voi joskus yksittäinen yö mennä kertsillä, kun yövaipat on likaisia tai märkiä. Villahousuja riittäis kahdetkin helposti, mutta kolmet on. Pesun kannalta kivempi näin. Saan hiukan täydemmän villakoneellisen. Yön jälkeen villikset ripustetaan odottamaan seuraavaa yötä. Villahousut menee odottamaan pesua likakoriinsa kun ne alkavat haista, saavat kakkaosuman tai eivät enää pidä kosteutta. pyykkäystä, kun ne ei enää pidä.

Tällä vaippamäärällä kustannuksetkin pysyvät kurissa. Vauva ei siis tarvitse paljoa vaippoja. Eri asia on, jos äiti niitä haluaa 🙂

Vaippavinkkejä pihistelijälle

Kestovaippojen yksi monista hyvistä puolista kertakäyttövaippoihin verrattuna on rahansäästö. Rahaa säästyy, vaikka ostaisi kestovaippansa uutena, mutta pienellä vaivalla vaippakustannuksissa voi tehdä suurempiakin säästöjä. Valikoi seuraavista itsellesi sopivimmat vinkit käyttöösi!

Osta vaipat käytettynä

Hyväkuntoisia vaippoja myydään usein noin puoleen hintaan alkuperäisestä myyntihinnasta. Jos seuraa hintoja, niin osaa tarttua hyviin kauppoihin. Facebookin kirppiksillä myyjät ja ostajat ovat usein aika hintatietoisia, mutta livekirppiksiltä saattaa tehdä löytöjä hyvinkin edullisesti.

Hyviä Facebook -ryhmiä

Kestovaippayhdistyksen kirppis ja tuki

OMV

Näiden lisäksi on varmasti monia ryhmiä Kannattaa myös tarkastaa, onko lähialueen kestoilijoilla omaa ryhmää. Näissä käydään myös vaippakauppaa ja bonuksena ilman postikuluja! Kestovaippayhdistyksen aluetoiminnan kautta on eri alueille perustettu ryhmiä. Niiden linkit löydät Kestovaippayhdistyksen sivuilta ylläolevan linkin kautta.

Valikoi vaippoja

Paras säästövinkki lienee käytettyjen vaippojen hankkiminen. Käytettyjen vaippojen hinnoissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi kivat kuosit nostavat hintaa, kun taas yksivärisiä vaippoja myydään paljon halvemmalla. Käytön kannalta kuosilla ei ole merkitystä, joten vaippapihi ei maksa väreistä extraa. Myös äitiyspakkauksen vaippoja kannattaa suosia, koska niitä on paljon liikkeellä ja niitä myydään melko edullisesti. Vaippapihi ei myöskään pelästy laikukkaita vaippoja, sillä laikut eivät haittaa käytössä muuta kuin esteettisesti. Laikukkaita ja nyppyyntyneitä vaippoja myydään usein hyvinkin edullisesti.

??????????????????????

Älä tee virheostoja

Selvitä lapsellesi sopivin vaippamalli ja hanki niitä tarvittava määrä. Selvittämisen apuna voi hyödyntää esimerkiksi Kestovaippayhdistyksen vaippalainaamoa. Kannattaa myös pyytää ystäviltä ja sukulaisilta eri vaippamalleja lainaan. Tällöin ei tarvitse ostaa erilaisia vaippoja, vaan voit tehdä täsmäostoja. Näin kaikki ostamasi vaipat tulevat varmasti käyttöön. Kierrätä kaveripiirissä Monet säästävät pieneksi jääneitä vaippoja seuraavaa vauvaa varten. Sen sijaan, että vaipat lojuvat käyttämättöminä kaapissa, ne kannattaa ottaa käyttöön heti. Pyydä siis vaippoja kaverilta lainaan ja tarjoudu myös itse lainaamaan vaippojasi. Toki vaipat kuluvat käytössä jonkin verran, mutta toisaalta imukyky paranee ja kumpparitkaan eivät haperru piloille niin helposti kuin kaapissa lojuessa.

Ompele ja korjaa

Vaippapihien vaippapihi bongailee ilmoituksia, joissa halutaan päästä eroon kumpparikuolleista, neppiviallisista ja muista hieman rikkinäisistä vaipoista. Usein tällaisista vaipoista ollaan valmiita luopumaan ilmaiseksi tai pelkkien postikulujen hinnalla. Korjaamalla pikkuviat vaipoille voi antaa vielä uuden mahdollisuuden päästä hyötykäyttöön. Vaippoja voi myös ommella alusta asti itse, ja ainakin imujen ompelemisesta selviää kömpelömpikin. Vaippoihin kannattaa hamstrata materiaaleja esimerkiksi vanhoista froteepyyhkeistä. Sana kiertämään kaveripiirissä, melkein jokaisen kaapista löytyy kulahtaneita pyyhkeitä!

??????????????????????

Pese ja kuivata järkevästi

Rumpukuivaaminen kuluttaa vaippoja. Hellempi vaihtoehto on kuivattaa vaipat narulla. Samalla säästää myös sähkökuluissa. Vaippojen pesemisessä ei kuitenkaan kannata säästää alentamalla pesulämpötilaa. Puhdasta tulee 60 asteessa ja välillä voi tehopestä vaipat 90-95 asteessa. Muista myös pesuaineen oikea annostus. Liian suurella pesuainemäärällä et saa parempaa pesutulosta.

028 (600x400)Kirjoittajana Kestovaippayhdistys ry:n tiedottaja (2015) Anna Holopainen.

Yövaippavertailua

Teksti ja kuvat: Katja Onkila-Kinnunen

Tässä blogikirjoituksessa on vertailtu kestovaipan ja kertakäyttövaipan kustannuksia.

Testitilanne: Puoli vuotta yövaipatusta noin 18-19 kiloisella 4-5-vuotiaalla. Pissamäärät kohtuullisia ja käy iltayöstä pissalla: imukapasiteetti ei siis tule vastaan. Käyttökertoja kertyy siis puolessa vuodessa (26 viikon aikana) keskimäärin 52, jos oletetaan vaipan olevan käytössä kahdesti viikossa. Alla esimerkkinä kolme eri tosielämässä testattua vaippakombinaatioita.

Sienet ja siilit: XL-koon kiinteäimuinen etutarrallinen tasku (7€), one size-vaipan ekstrapitkä mikrokuitubambufoteeimu (kaverilta vaipan mukana ostettaessa, arvioidaan arvoksi noin 5€) sekä hamppusekoitetasku kirpputorilta 0,50€, kuluineen yhteensä siis 12,50€.

IMG_1790

XL-koon vuoritettu tasku etuneppareilla 12€, täytteenä paksu mikrokuituimu kaverilta (ilmainen) sekä uutena ostettu hamppupuuvillataitto (arvio kuluineen 5€), yhteensä 17€.

IMG_1792

XL-koon yö-AIO uusi (mutta fb-kirpparilta) irrotettavine imuläppineen postikuluineen 16€.

IMG_1800

Pesukulut: Veden osalta 30€/6kk kahden kestoilevan lapsen reiluhkossa vaippakierrossa. Veden kustannukset perustuvat vesiennakoihin ja tasauksiin, joissa pitkään tasauslaskusta maksettiin palautusta. Esikoisen yökestoilu oli tauolla kuopuksen vauvavuoden ajan. Yökuivuuden antaessa odotuttaa itseään yökestoilu aloitettiin uudelleen ja sen ensimmäisen puolen vuoden jälkeen tuli tasauksessa maksettavaksi ensi kertaa n. 30€.( Varmuutta ei toki ole, onko tässä mukana esimerksiksi lisääntynyt astianpesukoneen käyttö. Ajanjaksona perheen isä oli päivätyössä arkisin (ei lounastanut kotona) ja perheen esikoinen oli päivähoidossa 2 päivää/vko. Hoitovapaalla oleva äiti ja taapero ruokailivat pääasiassa kotona)

Samankokoisen lapsen kertakäyttövaippojen vertailu (kertavaippojen kokovastaavuudet 6-7): Housuvaipat 0,25€-0,59€ kappale, teippivaipat 0,28€ kappale. 100 housuvaippaa saa siis keskimäärin 25-59€ hintaan, kun taas teippivaippojen voidaaan katsoa maksavan 25-30€. Tällä vaipattaa vain reilut 3 kk, joten summan voi kertoa liki kahdella. Yhtiömuotoisessa asumisessa suoria kustannuksia ei (ison yö)vaipattamisesta tule, vaikkakin sekajäteastia täyttyy nopeammin. Vaippoihin menee silti puolessa vuodessa 50-120€, eikä sitä saa koskaan takaisin. Suurin osa kastuneista päätyy Suomessa nimenomaan sekajätteeksi, mutta onneksi kuivan vaipan voi siirtää odottamaan seuraavaa yötä.

46 eurolla saa yökäyttöön kolme vaippaa imuineen. Sillä pärjää, jos pesee pyykkiä joka toinen päivä ja kuivuminen on nopeaa. Lisäksi voidaan laskea pesukustannukiksi yllä mainittu 30€ puolta vuotta kohden, joten lasku on noin 76€. Vaipoista imuineen on odotettavissa jonkilaista jäännösarvoa (uutena ostetusta merkkivaipasta enemmän). Pesukulujen arviointi on vaikeaa: osa lakanapyykistä olisi taatusti tullut huuhdeltavaksi, vaikkei taloudessa olisi ollut minkäänlaisia kestovaippoja. Meillä toisaalta kuopuksen vaipat olisi pesty joka tapauksessa ja esikoisen siis siinä mukana.

Minna Myöhäisen tarina
(Minna Myöhäisen perhe on karkea yleistys Kestovaippayhdistyksen kirppis ja tuki Facebook-ryhmässä 4.-5.2.2015 tehdyn keskustelunavauksen kommenteista)
Minna Myöhäisen lapsen kestovaipatus alkoi vasta nuoremman lapsen kohdalla. Vauva oli aloitusvaiheessa 4-6 kuukauden ikäinen ja kiinteisiin ruokiin tutustuminen oli jo alkanut. Maitokakkavaiheessa käytettiin suosiolla kertakäyttövaippoja. Minna motivoitui kestoiluun lähipiirin (puoli)ilmaisten vaippalöytöjen, vertaistuen ja oman tietotaidon lisääntymisen myötä. Myöhäisten perheessä kestovaippailu ei koskaan ollut vauva-arjen suuria valintakysymyksiä, eikä siitä kehkeytynytkään pysyvää täyskestoilua. Yövaipatus on perheessä ennemminkin poikkeus kuin sääntö. Toisaalta nuoremmat sisarukset ovat sittemmin kaikki ainakin osittaiskestoilleet. Minna mainitsee jätemäärän vähentymisen olevan tärkein syy kestovaippojen käytölle. Myöhäisten kaltaisia perheitä on maassamme arvioitua enemmän ja heitä tuntuu yhdistävän tyytyväisyys omiin vaippavalintoihin. Kertakäyttövaippojen osittaiskäyttöä ei pidetä ongelmana eikä niiden käyttämisestä esim. kodin ulkopuolella podeta huonoa omatuntoa.