Hyväntekeväisyysprojekti esittelyssä: Vaaka ry toimittaa kestositeitä Senegaliin

Monissa kehittyvissä maissa kuukautiset ovat todella suuri normaalin elämisen este naisille. Ilman kunnollisia kuukautissuojia ja peseytymismahdollisuuksia naiset joutuvat esimerkiksi jäämään kuukautisten aikana pois koulusta. Kertakäyttöiset siteet ovat monille aivan liian kalliita.

Kestositeet ovat yksi ratkaisu ja helpotus kehitysmaiden naisten elämään. Hyvä kestoside on varma, pestävä, nopeasti kuivuva ja miellyttävä käyttää. Vauvakassiyhdistys Vaaka ry on jo useampana vuotena kerännyt lahjoituksena kestositeitä ja toimittanut niitä Senegaliin Mlompin kylään.

Lue myös Worldvision: Kestoside voi muuttaa kehitysmaan tytön elämän

kestositeet monta.jpg

Jos moni tekee pikkuisen, niin maailma muuttuu!
– Vauvakassiyhdistys Vaaka ry

Vauvakassiyhdistys Vaaka ry

Vauvakassisyhdistys Vaaka ry on vuonna 2000 perustettu vapaaehtoisjärjestö. Yhdistys avustaa pääasiassa lapsia ja lapsiperheitä kotimaassa ja kummikohteissa Venäjän Karjalassa. Yhdistys toteuttaa ruohonjuuritason avustustyötä tarvelähtöisesti ja matalalla kynnyksellä.

Kestositeitä Senegaliin

Vaaka ry on tehnyt yhteistyötä Casamance – Suomi Ystävävyysseuran kanssa vuodesta 2015 lähtien, jolloin he lähettivät ensimmäisen kerran Vaakan vauvakasseja Senegaliin Mlompin kylään.

kestositeet lahjoitus

Mlompin kylässä Senegalissa vuonna vuoden vaihteessa 2017-2018. Kuva: Irene Toivonen

Vaakan Afrikan vauvakassi on sisällöltään hieman erilainen kuin Karjalaan vietävät vauvakassit, luonnollisesti paikallisista oloista johtuen. Kassi sisältää toppavaatteiden asemesta muun muassa kesäisiä vaatekertoja. Afrikan vauvakassi on alusta asti sisältänyt myös kestovaippoja vauvalle. Vaipat ovat Senegalissa pidettyjä, sillä kertakäyttövaipat ovat monen tulotasolle liian kalliita. Kestovaipat ovat kovassa käytössä ja kiertävät vauvalta toiselle.

Vuonna 2019 Vaakan tavoitteena on lähettää Mlompiin 110 vauvakassia. Tällöin kasseja riittäisi kaikille vuoden aikana kylässä syntyville vauvoille. Kassit jaetaan äideille paikallisen synnytysklinikan kautta, ja kassi voi rohkaista äitiä tulemaan synnyttämään klinikalle kotisynnytyksen sijasta.

kestositeet valikointia

Kuva: Irene Toivonen

Kassin sisältöön on tänä vuonna lisätty 4-5 kestosidettä äidille eli kokonaistarve kestositeille on 400-500 kappaletta. Tähän Vaaka ry toivoo lahjoituksia kädentaitajilta ympäri Suomen.

Vaaka ry on aiemmin lahjoittanut kestositeitä Mlompiin muutamaan otteeseen erillisenä lahjoituksena, ei osana vauvakassia. Esimerkiksi vuonna 2018 Mlompiin lahjoitettiin 180 kestosidettä, joita saatiin tuolloin myös Kodin Kestot ry:n jäsenkampanjan kautta. Aiempina vuosina Vaakan lahjoittamat kestositeet on jaettu Mlompissa yläkoulun tytöille helpottamaan heidän koulunkäyntiään. Kylässä on järjestetty tilaisuuksia, jossa tyttöjä on opastettu siteiden käytössä ja he ovat saaneet valita mieleisensä siteet lahjoitusten joukosta (katso kuvat).

Mikäli tänä vuonna siteitä saadaan Vaakan keräyksessä enemmän kuin vauvakasseissa on tarvetta, siteitä annetaan jälleen myös yläkoulun tytöille.

kestositeet

Kuva: Irene Toivonen

Kodin kestot ry:n jäsenkampanja 18.4.-31.5.2019

Kodin kestot ry lahjoittaa Vauvakassiyhdistys Vaaka ry:n keräykseen yhden kestositeen jokaista toukokuun 2019 loppuun mennessä liittynyttä uutta jäsentä kohden. Jäsenyys on helppo hankki verkkokaupan kautta.

Lue lisää:
Seitsemän syytä käyttää kestovaippoja
Kangasnenäliina – järkeä vai ei?
Oriculi – kestävä vaihtoehto vanupuikoille

Seitsemän syytä käyttää kestovaippoja

Kuolaa, hikeä ja maitoa -sarjakuvablogin kirjoittaja Jelena Kivinen piirsi ihastuttavan sarjan kestovaipoista. Kaikki kuvat löytyvät Kodin kestot ry:n nettisivuilta.

Ensimmäisessä kuvassa Jelena esittelee seitsemän syytä käyttää kestovaippoja. Päätin pureutua aiheeseen tarkemmin.

syyt käyttää kestovaippoja
1. Kertakäyttövaippoihin kuluu rahaa.

Kuluuhan rahaa toki myös kestovaippoihin ja niiden pesemiseen, mutta kestovaipat tulevat kuitenkin keskimäärin paljon edullisemmaksi. Tutustu aiheeseen lisään: vaipattamisen kululaskelmia ja vinkit vaippapihille.

2. Vähemmän jätettä.
Kertakäyttövaipoista tulee pahimmillaan jo päivässä pussillinen roskaa. Haisevaa roskaa. Toista tätä usean vuoden ajan ja vielä mahdollisesti useamman lapsen kanssa. Apua! Kestovaippojen kanssa ei tule joko ollenkaan jätettä tai vaipattamisen aikana kuluu käyttökelvottomaksi ehkä muutama vaippa, enintään yksi roskapussillinen.

3. Sopii paremmin monien lasten iholle.
Tämä riippuu hyvin paljon lapsesta. Kertakäyttövaipat ovat hyvin kuivapintaisia, mutta eivät hengitä ja vaippojen kemikaalit ja hajusteet voivat ärsyttää lapsen ihoa. Kestovaippojen kanssa saa olla tarkkana, ettei vaippoihin jää pesuainejäämiä. Siksi vaippoja ei kannata tunkea aivan täyteen koneeseen ja pesuainetta on käytettävä kohtuudella.

4. Hauskat värit ja kuosit.
Kaikkia ei kiinnosta vaipan ulkonäkö, mutta jos kiinnostaa, niin kestovaipat ovat ehdoton valinta! Kuosihulluja löytyy osasto kestovaipattajia, mutta kyllähän suurinta osaa joka tapauksessa ilahduttaa lapsen päällä kauniit värit ja kuosit. Hieman isommille lapsille saattaa jo heille itselleenkin olla vaipan ulkonäkö, värit ja kuvat olla tärkeitä asioita.

5. Riittää housuksi lämpimällä.
Kesällä lapsille voi riittää koti- tai kotipiha-asuksi vaippa ja t-paita. Säästyy pyykkiä ja vaipanvaihtokin on helppoa. Kylmemmällä villahousut voivat toimia samalla housuina.

6. Paljon kotimaisia vaihtoehtoja, voi tehdä myös itse.
Vielä ommellaan Suomessa! Hyviä kaavoja löytyy esimerkiksi täältä.

7. Ostosten ja roskien kantaminen vai pyykinpesu?
Kumpi on kivempaa tai kumpi on vähemmän ärsyttävää? Tämä riippuu toki paljon esimerkiksi roskakatoksen ja lähimmän ruokakaupan sijainnista.

Loppuun haluan lisätä vielä yhden kestovaipan hyödyn: vähemmän hajuhaittoja.
Monilla on mielikuva siitä, että kestovaipat haisevat pahalta. Tosiasiassa hajuhaittoja on yllättävän vähän, jos huuhtelee kakat pönttöön. Ja jos likapussi alkaa haiskahtamaan, niin ei tarvitse muuta kuin heittää pyykit koneeseen puhdistumaan. Itse olen käyttänyt hyvin harvoin kertakäyttövaippoja, lähinnä matkustellessa. Kakka kertakäyttövaipassa on aivan järjettömän pahan hajuista (eri merkeissä on eroja). Kestovaipassa haisee vain se kakka, mutta joissakin kertakäyttövaipoissa hajuun sekoittuu joku outu hajuste tai kemikaali, ja lopputulos sai ainakin minulla aikaan yökkäysrefelksin. Kestovaipat siis aiheuttavat kertakäyttövaippoja vähemmän hajuhaittoja, myös tutkitusti.

Lue lisää:
Kangasnenäliina – järkeä vai ei?
Kokemuksia kestotalouspapereista – lue testikäyttäjien tuomiot!
Tee itse kestopussi helpolla ohjeella!

Kestovaipan hinta – kuinka paljon kestovaipat säästävät rahaa, vai säästävätkö?

Kestovaipan hinta – kuinka paljon kestovaipat säästävät rahaa, vai säästävätkö?

Kestovaippojen sanotaan olevan huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin kertakäyttövaipat. Pitääkö väite paikkansa ja millaisista summista puhutaan?

Rahamäärän vertaileminen on vaikeaa, sillä vaipatukseen liittyy niin monta eri muuttujaa. Esimerkiksi lapset oppivat eri tahtiin kuiviksi ja vaippoja joutuu vaihtamaan eri määriä eri ikäisille ja erilaisille lapsille. Suuntaa-antavia laskelmia voidaan kuitenkin aina tehdä.

Pyykinpesuun kuluvassa rahassa täytyy huomioida sähkönkulutus, pesuaineet ja koneet. Todennäköisesti kotitaloudessa on jo valmiina pyykinpesukone, joten en ottanut laskelmissa huomioon koneen hankintahintaa tai kulumista.

Pyykinpesukone vie sähköä 0,6-1,8 kWh per kerta. Sähkön kokonaishinta on noin 0,21 €/kWh. Näin ollen sähkönkulutus per pesukerta on 0,13-0,38 euroa. Jos vaippapyykkiä tulee kaksi koneellista viikossa, on vuosikustannus 13,50-39,50 euroa. Vaippapyykkiä toki tulee pestyä yleensä vähintään kolmesti viikossa, mutta yleensä mukana peseytyy myös muuta pyykkiä. Näin ollen pesukertojen lisäys on keksimäärin kaksi koneellista viikossa. Vaippoja pestään 60-90 asteessa, joten kustannukset ovat todennäköisesti hintahaitarin yläpäässä.

kestovaipan hinta

Pyykinpesuaineita on todella monen hintaisia. Otetaan kuitenkin esimerkiksi Ecodoon pyykinpesujauhe, joka maksaa 14,45 € per 1,5 kiloa. Yhden pakkauksen luvataan riittävän jopa 50 pesukertaan. Kestovaippoja pestessä pesuainetta tulee käyttää säästeliäästi. Näin ollen kaksi pakettia riittäisi vuodessa vaippojen pesuun, jolloin kustannukset olisivat 28,90 €.

Vuoden aikana vaippojen pesukustannukset olisivat siis enintään 68,40 €. Tähän voidaan lisätä myös rumpukuivauksen käyttämä sähkö.

Kestovaippojen hankintahinta riippuu erityisesti siitä, ostaako vaipat käytettynä vai uusina. Etenkin pikkuvaippoja on joskus saatavilla jopa ilmaiseksi. Käytetyn vaipan kunto myös määrittää hintaa. Käytettynä vaippoja voi saada noin 2-10 euron hintaan. Uusien vaippojen hinta on keskimäärin 20 euron tuntumassa. Jos hankkii uusia vaippoja ja käyttää niitä vain vuoden ajan yhdellä lapsella, voi niiden jälleenmyyntihinnaksi jäädä hyvinkin puolet alkuperäisestä hinnasta.

Kestovaippoja ja imuja voi valmistaa myös itse uusio- tai kierrätysmateriaaleista. Itse ommeltujen vaippojen kustannukset jäänevät 2-20 euron hintahaitarin sisälle.

Kestovaippojen kuluissa vaikuttaa myös hankittavien vaippojen määrä ja käyttöaika. Usein pienimmät nb-vaipat jäävät pieniksi jo muutamassa kuukaudessa, kun taas S- tai M- kokoa tai one size -vaippoja voi käyttää useammankin vuoden. Tämä riippuu hyvin paljon lapsen kasvusta ja ruumiinrakenteesta. Laskelmissa olen ottanut huomioon, että samat vaipat menevät koko vuoden ajan ja vaippoja hankitaan 25 kappaletta. Kun vaippoja on yli kaksikymmentä, riittää niiden pesu noin kolmen päivän välein. Vähemmälläkin vaippamäärällä voi toki pärjätä.

Vuoden kestovaippojen hankintahinta on siis noin 50-500 euroa. Tähän kun lisää pesukustannukset ja vähentää mahdollisen jälleenmyyntiarvon saadaan tulokseksi 120-320 euron vuosikustannus kestovaipoille.

Tarkastellaan seuraavaksi kertakäyttövaippoja, joiden hinnat liikkuvat 14 sentistä 45 senttiin per kappale, jos isompia ja kalliimpia yövaippoja ei oteta huomioon. Edullisimpia ovat pienimmät teippivaipat ja kalliimpia isommat housuvaipat.

Kertakäyttövaippojen kustannuksiin vaikuttaa erityisesti vaippojen vaihtoväli. Paljon kakkaavalla vastasyntyneellä vaippoja saattaa mennä vuorokaudessa hyvinkin yli 10 kappaletta, kun taas pottaharjoittelun aloittanut taapero voi pärjätä muutamalla vaipalla. Laskelmaan valitsin vaippamääräksi viisi kappaletta vuorokaudessa. Näin ollen vaippoja kuluu vuodessa 1 825 kappaletta, jolloin hinta on 255,50-821,20 euroa.

kestovaipan hinta

Tekstissä esitellyt laskelmat taulukkomuodossa.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että kestovaipat voivat tulla kertakäyttövaippoja kalliimmiksi, jos valitsee uudet kestovaipat ja vertaa niitä halvimpiin mahdollisiin kertakäyttövaippoihin. Toisaalta kertakäyttövaipoissa on vaikea päästä alle 200 euron vuosikustannuksiin, kun taas kestovaippojen kanssa se on hyvinkin mahdollista.

Entäpä jos perheeseen saadaan toinen lapsi? Katso taulukosta sarakkeet Kesto x 2 ja Kerta x 2.

Kestovaippoja käyttävä lapsi voi käyttää samoja vaippoja kuin isompi sisaruksensa. Tällöin ainoastaan pesukulut tuplaantuvat ja jälleenmyyntiarvo laskee noin puolella. Jos taas lapsella käytetään kertavaippoja, myös kulut kaksinkertaistuvat.

Toisen lapsen kohdalla kulut voivat siis olla kestovaippojen osalta 190-515 euroa ja kertavaippojen osalta 510-1640 euroa. Taas päästään siihen lopputulokseen, että kalleimmat kestovaipat voivat tulla hieman kalliimmiksi kuin halvimmat kertakäyttövaipat. Toisaalta edullisimpien kestovaippojen ja kalliimpien kertakäyttövaippojen välinen hintakuilu kasvaa kahdessa vuodessa jo 1 450 euroon.

Lisäys 10.4.2019
Omakotitaloasujilla kustannuksiin olisi laskettava myös vedenkulutus pyykinpesussa sekä roskisten tyhjentäminen. Roskisten tyhjennys voi maksaa eri määriä, esim. 11 euroa tai 4,50 euroa paikkakunnasta riippuen. Kertakäyttövaippojen myötä tyhjennyskertoja saattaa tulla vuodessa kymmenenkunta ylimääräistä.
Joillakin kestovaippojen hankintakulut ovat saattaneet olla vuodessa yli 500 euroa tai jopa 1500 euroa, jos vaippoja tulee ostaneeksi liikaa tai ostaa vääränmallisia vaippoja. Toki tällöin vaipat eivät myöskään kulu käytössä, joten niiden jälleenmyyntiarvo on hyvä.
Toisaalta moni on myös päässyt huomattavasti halvemmalla. Muutama vanhempi kertoi, että he onnistuivat saamaan lähes kaikki vaipat ilmaiseksi ystäviltä ja sukulaisilta. Eräs vanhempi oli merkinnyt kaikki hankinnat ja myynnit Excel-taulukkoon: kahden lapsen vaippojen hankintakulut yhteensä 300 euroa, joista saatiin jälleenmyynnillä 100 euroa takaisin. Kommentteihin tuli myös laskelmia siitä, että lapsen kaikki vaipat on saatu 150-200 eurolla tai 70 eurolla.

Lue lisää:
Vaippavinkkejä pihistelijälle
Esittelyssä Royalkestot – kotimaisia kestotuotteita yli 10 vuoden kokemuksella
Esittelyssä SuperJellona – kestovaippoja ja uudenlaiset harkkahousut

Kangasnenäliina – järkeä vai ei?

Kangasnenäliina – järkeä vai ei?

Kangasnenäliina on ekologinen ja ihoystävällinen vaihtoehto kertakäyttöiselle paperiselle nenäliinalle. Tässä postauksessa kerromme lisää kangasnenäliinojen hyödyistä, mistä niitä voi hankkia ja miten niitä voi valmistaa itse.

Kankaisesta paperiseen ja taas kankaiseen

Nenäliinoilla on pitkä historia sekä hygieniavarusteena, mutta myös pukeutumisen koristeena. Silkkisiä ja pellavaisia nenäliinoja on koristeltu esimerkiksi pitseillä ja kirjonnoilla. Suomessa vielä 1940-50-lvuilla on ollut yleisessä käytössä arki-, vierailu- ja juhlanenäliinoja. Tapoihin kuului nenäliinojen huolellinen silittäminen.

Suomessa kertakäyttöisten paperinenäliinojen valmistus aloitettiin 1920-luvulla, mutta kesti useita vuosikymmeniä, ennen kuin ne yleistyivät kansan keskuudessa. 1970-80-luvuilta lähtien paperinenäliinat ovat olleet se tavallisin valinta, eikä nykypäivänä moni edes ymmärrä harkita kankaista vaihtoehtoa.

Ekologiset arvot ovat yleistyneet ja sitä kautta myös kangasnenäliinojen suosio on nostanut suosiotaan hitaasti mutta varmasti. Nenäliinasta tuskin tulee enää asustetta, vaan sillä on lähinnä käytännönläheinen tarkoitus. Moni myös arvostaa pyykkihuollon helppoutta: kone pesee ja kuivaa ja kaiken ylimääräisen silittämisen voi unohtaa.

Suomen käsityön museon nettisivuilta löytyy lisää mielenkiintoista historiatietoa nenäliinoista.

kangasnenaliina

Mistä niitä saa?

1900-luvun vanhoja nenäliinoja voi löytää edelleen isovanhempien kaapeista tai kirppiksiltä, ja nämä liinat toimivat edelleen nenäliinakäytössä. Myös uudet nenäliinat kestävät sukupolvelta toiselle ja ammattilaisen ompelemina ne ovat siistejä ja kauniita. Tarkista esimerkiksi valikoimat: Tuttimaakari tai Tuttimaakarin säästösettiRoyalKestotMinvillaKodin kestot ry.

Nenäliinoja on helppo valmistaa myös itse. Yksinkertaisimmillaan voi leikata vanhasta trikoovaatteesta halutun kokoisen ja muotoisen palan ja – tadaa – nenäliina on valmis! Trikoo on ihanan pehmeä materiaali, eikä se lähde purkautumaan.

Hyviä kangasnenäliinoja saa tehtyä myös vaikkapa vanhoista kauluspaidoista ja lakanoista. Puuvillakankaat kannattaa huolitella ompelukoneella, sillä muuten ne purkaantuvat ja voivat tukkia myös pesukoneen. Homma hoituu nopeasti saumurilla, vaikka kauniimman lopputuloksen saa ompelukoneella päärmäämällä.

Yhdestä vanhasta lakanasta tai pussilakanasta voi saada nenäliinat koko perheen käyttöön vuosikymmeniksi!

Miksi kangasnenäliina?

Kangasnenäliina on ekologinen, eikä sen käytöstä synny jätettä. Nenäliinat peseytyvät pesukoneessa muun pyykin joukossa. Kankaiset ja paperiset nenäliinat ovat aivan yhtä hygieenisiä, kunhan liinat pesee 60-90 asteessa säännöllisesti. Kangasnenäliinat ovat nenälle hellempiä kuin papariset liinat. Ja mikä parasta, kun kangasnenäliina unohtuu pesukoneeseen menevän vaatteen taskuun, ei lopputuloksena ole koko pyykkierän sotkeva valkoinen paperisilppu, jota ei meinaa millään saada irti vaatteista.

Kangasnenäliinoja voi käyttää myös muihin tarkoituksiin aina tilanteen mukaan. Ne ovat kauniita lautasliinoja ja korvaavat monessa tapauksessa myös talouspaperin käyttöä. Niillä voi myös pyyhkiä pieniä roiskeita ja tahroja. Kangasliinoihin voi myös kääriä eväitä, vaikkapa eväsleivän.

kangasnenaliina

Kuvaaja: Aulikki Etelärinne

Miksi ei kangasnenäliinaa?

Yleisin reaktio kangasnenäliinoista kieltäytymiseen on ajatus siitä, että niiden käyttäminen on ällöttävää. Liinoja ei kuitenkaan tarvitse käsitellä vaan ne voi laittaa suoraan pesukoneeseen muun pyykin joukkoon ja pesukone tekee niin sanotusti likaisen työn.

Kodin ulkopuolella likaiset nenäliinat voi kerätä vaikka pieneen pussukkaan. Liinat voi myös taitella niin, että likaiset osat jäävät liinan sisälle. Ihan samalla tavalla kuin paperisetkin liinat, joihin aikoo niistää vielä uudestaan.

Kannattaa kokeilla erityisesti siitepölyaikaan ja nuhataudin sattuessa. Nenä kiittää!

Lue lisää:
Miksi liittyä Kodin kestot ry:n jäseneksi?
Kankainen kestotamponi – jippii vai yök?
Kokemuksia kestotalouspapereista – lue testikäyttäjien tuomiot!

Tuoksuvia kankaitako?

Kiitos kun tulit lukemaan Kestoillaan-blogia. Toivottavasti onnistuimme höynäyttämään sinua ja saamaan aikaan vähän iloa ja hupia, sillä kysehän oli aprillista!

aprilli

Facebook-julkaisu 1.4.2019.

Allergia-, iho- ja astmaliiton tutkimuksen mukaan noin joka kolmas suomalainen oireilee ainakin joskus tuoksuista tai hajuista. Heistä vajaa kolmannes voidaan määritellä vahvasti tuoksuherkäksi. Tuoksuherkkyys vaikuttaa siis jopa puolen miljoonan suomalaisen elämään. Tavallisimpia oireita ovat nuha, nenän kutina, päänsärky ja silmäoireet.

Kodin kestot ry ei siis suosittele hajustettujen kankaiden tuottamista tai käyttämistä. Myös pesuaineissa kannattaa valita hajusteettomia vaihtoehtoja.

Lue lisää Kestoillaan-blogia:
Miksi liittyä Kodin kestot ry:n jäseneksi?
Kankainen kestotamponi – jippii vai yök?
Kokemuksia kestotalouspapereista – lue testikäyttäjien tuomiot!